sunnuntai 28. elokuuta 2011

Sunnuntaina







Tänään sunnuntaina oon:

* nukkunut pitkään
* kävellyt metsässä
* lämmittänyt saunaa
* saunonut ja uinut
* syönyt mustikkapiirakkaa (mummun ihanaa)
* siirtänyt huonekaluja
* saattanut lapsen taas maailmalle
* keittänyt mustaviinimarjamehua
* aivastellut
* laiskotellut

ja

*ARPONUT voittajan...
Arvonnan järjestäminen oli tosi hauskaa. Ihan parasta oli jännittää, kenen lappu nousee - ja tietenkin se tunne, kun voi tuoda hyvän mielen jollekulle.
Olitte ihania kaikki, kun osallistuitte - kiitos kaikille <3
Virallisen valvojan läsnäollessa (keskimmäinen neitokainen) emalikannusta nousi voittajan lappu, jossa luki... MARITA...
Onnea Marita!!!

Päätin arpoa vielä kaksi jääkaappimagneettia (kakkumuottisellaista) lohdutuspalkinnoiksi, joten onnetar nosti emalikannusta vielä kaksi lappua. Toinen magneetti matkaa SARILLE ja toinen SARANELLALLE - Onnea teille myös!
Laitattehan mulle sähköpostilla osoitteenne, niin postittelen voitot :)

Nyt pikapikaa jotain pientä iltapalaa ja ruotsalaisdekkari Maria Wernin pariin...

Mukavaa alkavaa elokuun viimeistä viikkoa kaikille!

Ellis



perjantai 26. elokuuta 2011

Syntymäpäivävieras



Näen jo kaukaa, kuinka linja-autoaseman sivustalta erkanee tyttö kassi olallaan, raitapaita päällään. Automatkan lämpö on jo haihtunut ja ilman viileys on tarttunut poskipäihin.
Tutun auton näkeminen nostaa pienen hymyn huulilleen. Tuttu tuoksu, kun kassi heilahtaa autoon ja tyttö sen mukana.
Matkalla kotiin.

Puheen pulputus ja sisarusten välinen lämpö leviää pieneen autoon, etupenkiltä takapenkille ja takaisin, aina tuulilaseihin asti. Tänä iltana koti on täynnä rakkaita, herkkuja, kuulumisia, tunnetta, jälleennäkemistä ja onnellisuutta.




Kotona tyttö kaivaa kassistaan pienen rasian täynnä opiskelutöitään: suklaapikkuleipiä.
"Onnea äiti! Nää on mun leipomia, valitsin sulle kaikkein parhaimmat..."

<3

Ellis

PS. Edellisen postauksen ARVONTA ylihuomiseen asti :D

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Elokuun illat

Voi pojat, että odotan viikonloppua.
On luvattu lämmintä - jopa helteistä - ja minä toiveikkaana odotan sitä kesän viimeistä viikonloppua. Tiedättehän, kun ilta hämärtyy ja lämmin elokuun omenoiden ja viinimarjojen tuoksu laskeutuu kasteen mukana joka paikkaan.
Jostain voi kuulua linnun hämmästynyt oodi lämpimälle loppukesän illalle. Vai onko se siili, joka taivaltaa päivä päivältä pitenevässä syyskesän ruohikossa?

Ei epäilystäkään, että tykkään - ja paljon- näistä lämpimistä pimenevistä illoista. Vaikka niiden tunnelma enteileekin syksyä ja lehdettömiä puita...
Mutta se hetki, kun on ulkona ja ilta alkaa hämärtää ja ihmiset sytyttelevät pieniä lamppuja ikkunalaudoille tai lipastojen päälle. Kun lämmin valo kajastaa ulos tummanvihreäksi käyvään iltaan. Siinä on jotain siinä, sanon minä, elokuun tyttö.

Uskotteko, jos kerron, että näin tänään omenavarkaan. Ajoin kaupungin laitamilla pientä katua pitkin, kun yhtäkkiä mutkan jälkeen tuli talo, jonka omenapuun yksi oksa notkui kadulle päin. Siihen oli polkupyöränsä kanssa pysähtynyt noin 60-vuotias vanhempi rouva (?), joka nyki oksasta omenia pyörän sarvessa roikkuneeseen kassiinsa. Rouvashenkilöllä taisi olla omenapiirakka mielessä - joka tapauksessa hän polkaisi vauhdilla matkaan, kun ajoin lähemmäs. Tuli nostalgisesti oma lapsuus mieleen, kun juostiin illat omenavarkaissa ja sitten valvottiin maha kipeänä, kun uni ei tullut liiasta omenoiden (raakojen!) syömisestä. Toivottavasti rouva sai mukaansa kypsiä omenoita :D

Näistä pimenevistä illoista voi yllättäen löytyä myös komiikkaa. Yhtenä iltana säikähdin perinpohjaisesti hakiessani lakanoita pyykkinarulta. Avasin takaoven ja nappasin ulkovalot kuistille. Hiipparoin pyykkinaruille ja kohta sylissäni oli jo muutaman lakanan vuori. Lähdin kulkemaan takaisin takaovelle päin, kun silmieni ohi suhahti mummun vanhan nahkahanskan näköinen otus. Oikeasti suurempi kuin hanska. L-e-p-a-k-k-o !!!
Lakanat lensivät metrin verran ilmaan ja kimeä huuto leikkasi ilman. Kohta nuorison päät olivat oven raossa ihmettelemässä mun performanssia.
Kääntöpuoli siis näissäkin idyllisiksi maalaamissani elokuun ihanissa illoissa :)

Lupasin taannoin pitää blogissa pienen arvonnan, jos ja kun netti alkaa taas toimia.
Netti ja mokkula toimivat jälleen moitteettomasti, joten tässä - olkoon vaikka elokuun iltojen kunniaksi - Elliksen ensmmäinen arvonta.
Blogitaivalta on takana reilut puoli vuotta ja kävijälaskurin mukaan vierailuja blogissani on tähän mennessä ollut 12 727 kpl. Hui!

Voittajalle matkaa pieni paketti mun tuunailemia juttuja:



Farkuista ommeltu patalappu, jonka välissä huovutettua villapaitaa, päällä koristenauhaa ja käsinkirjoitettu tekstitilkku.
Ripustuslenkki tervanarusta.



Lisäksi pakettiin sujahtaa pieni pajukranssi kylpyhuoneen oveen, koristenauhaa ja valkoiselle puuvillalle käsintekstattu Bath- teksti.



Pieni vanha kakkumuotti-magneetti tulee vielä mukaan, vaikkapa jääkaapin ovea koristamaan.




Arvontaan voivat osallistua kaikki, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen (jos osallistut anonyyminä, jätä jokin nimimerkki). Lukijaksi kirjautuneet (tai kirjautuvat) saavat ylimääräisen arvan ja myös arvonnan linkityksestä omaan blogiin saa yhden arvan.
Kolmella arvalla on siis maksimissaan mahdollisuus osallistua.
Kerrothan kommentissa, kuinka monella arvalla olet mukana :)

Arvonta päättyy sunnuntai-iltana 28.8. jolloin saan palkinnon postiin vielä ihanan elokuun puolella heti alkuviikosta!

Hui, tässähän täytyy mennä nukkumaan - kohta on jo huominen..
Ja huomenna tapahtuu jotain kivaa! Siitä myöhemmin :)

Ellis



torstai 18. elokuuta 2011

Cheer up!

Nuoriso (tällä kertaa keskimmäinen) huusi minut koneen ääreen, halusi näyttää jotain hauskaa...
Hehee, sain niin makeat naurut tästä videokoosteesta, että oli ihan pakko jakaa se tänne. Torstai-iltana alkaa kaiketi jo olemaan sen verran väsymystä ilmassa viikon aamuheräämisistä, että ihan mikä vaan naurattaa.
Ja mikäpä ei paremmin naurattaisi muu, kuin toisen kohellus. Varsinkin kun itsellekin koko ajan sattuu ja tapahtuu...

Mahtoi muita kulkijoita eräänä kesäpäivänä (muutama vuosi sitten) naurattaa, kun toin mansikkatuokkoset kotiin torilta auton katolla. Onneksi oli kelmua tuokkosten päällä, pysyivät kivasti matkassa mukana - maistuivatkin tosi raikkailta :D
Lompakkoakin olen joskus nuorempana (ja vastuuttomampana :)) ulkoiluttanut auton katolla. Toivottavasti en löydä kuitenkaan itseäni koskaan videon kaltaisista tilanteista...
Uskon kyllä vakaasti, että myös miehet venyvät vastaavanlaisiin suorituksiin. Ne tallenteet vaan eivät ole päätyneet tähän pätkään.

Ajelkaahan varovasti :D
Hauskaa ja pirtsakkaa torstai-iltaa!

Ellis





maanantai 15. elokuuta 2011

Kultaa





Menin tänään(kin) päivän päätteeksi sangon kanssa takaovesta ja päädyin alapihalle, marjapuskien saartamalle alueelle.
Sankoon ropisi marjaterttu toisensa jälkeen ja ajatus lähti purkamaan päivän tapahtumia. Kerros kerrokselta sain päivän polttamat ja muut mielen päällä olevat pohdiskelut asettumaan samalla, kun sanko pikkuhiljaa täyttyi.



Jossain välissä laskin sangon maahan ja käväisin sisällä keittämässä kahvit. Palasin mukanani pieni pöytä (keittiön "saareke") ja kahvikupponen. Siemailin kahvin alkuillan vihreässä hetkessä, missä kaikki tuoksut ja värit ovat vielä läsnä. Kuuntelin, katselin ja annoin karviaismarjapensaan tarjota makeimmat ja suurimmat marjat kuin likööriksi kahvin päälle.




Yleensä puutarhassa touhutessani lähden jonkin ajan kuluttua kuljeskelemaan ja katsomaan, mitä kuuluu mihinkin nurkkaan.
Niin nytkin.
Löysin lisää marjoja ja muutamia omenoita kypsymässä oksillaan. Omenat ovat tänä vuonna päättäneet yllättää: Valkeakuulas, joka istutettiin seitsemän vuotta sitten, kun tämän talon ostin, tekee tänä vuonna ensimmäiset omenansa, kun taas sen naapuri, vanha ja vino talviomenapuu kantaa oksillaan vain paria pientä omenaa. Makeita mahtavat olla kauan odotetut omenat.





Niitä katselee matkan päästä vanha tammi, jonka juurelta sai kauniin paikan ikiuneen kesällä nukkunut pieni nelijalkainen ystävämme.
Vanha penkki, joka on ollut tammen alla vuosia, on oiva paikka pysähtyä. Kuunnella ja katsoa, mihin suuntaan pilvet purjehtivat.




Pieni lentokone pörrää korkealla taivaalla ja huomaan, että marjasanko odottaa vielä poimijaansa.
Tällaisina hetkinä ei kaipaa muuta. Täällä on kultaa!

Sanotaan, että puutarhan hoito tekee onnelliseksi. Jotenkin sitä ei ole - tänään, näiden fiilisten kanssa ja täällä vähän villiintyneessäkin puutarhassa - yhtään vaikeaa uskoa <3

Ihanaa elokuun valoa ja lumoa kaikille!

Ellis



PS. Olen jo värkkäämässä palkintoa arvontaan - netti toimii taas moitteettomasti :D
PSS. Huomenna koulukuvaus..mitä ihmettä sitä taas laittaa päälleen?? Kaappi on täynnä vaatteita, mutta ei ole mitään päällepantavaa!!




tiistai 9. elokuuta 2011

Tunnustus ja muita kuulumisia


Ihan ensiksi pakko kiittää ihanista, hauskoista ja kannustavista kommenteistanne viime postaukseen!!! Kyllä harmitti, kun olin erikseen vastaillut kaikille ja sitten ne kaksi kertaa peräjälkeen hävisivät jonnekin bittiavaruuteen...mrrr... Mutta kyllä tsempit selvästi auttoi - töihin paluusta selvittiin jälleen tänäkin vuonna :))
Koulumaailma on tempaissut taas mukaansa sellaisella volyymillä, että kahden päivän jälkeen loma todellakin alkaa olla kaukainen muisto.
Päivät sujahtavat johonkin... yhtäkkiä huomaan, että on ilta ja virittelen seuraavaksi aamuksi herätystä ja mietin päivän kulkua... 17 uutta pientä reppuselkää (=eskarilaista) samassa luokassa takaavat sen, että puuhaa ja kerrottavaa riittää. Ihan siinä määrin, että illalla on ääni vähän karheana päivän puhumisesta, laulamisesta ja lukemisesta. Kaikki on pienille uutta... ruokalan itsepalvelulinjasto, pihan välituntialue, vessat, aamupiiripaikat, koulutaksin odotukset...

Mutta työ itsessään on kyllä niin kivaa, että en valita. Uravalinta on aikanaan (vahingossa) osunut nappiin. Ihana työympäristö ja vaihteleva työ sekä pienten, että vähän isompien kanssa ja ihan mahtavat työkaverit ovat mansikoita tässä kakussa :)
Kirkkaasti on jäänyt mieleen töistä hauska hetki vuosien takaa, kun lapset keskustelivat ruokapöydässä, missä kenenkin äiti tai isä on töissä.
Kunnes joku keksi kysyä: "Missä sää ope käyt töissä?"
Niinpä... :D





Olen saanut ihanan tunnustuksen!
Lämpimästi kiitos ihana Kirsikka tästä yllätyksestä :)
Vastailen nyt saman tien tämän tunnustuksen kolmeen kysymykseen:

1. Mikä on lempivärisi?

- Olen vähän sellainen kausi- ja mielialaihminen värien suhteen. Joskus tykkään hyvin neutraaleista väreistä, toisinaan taas joku kiva yksityiskohta vaatteessa on merkittävämpi kuin väri. Mutta esim. aniliininpunainen ja jotkut muut hyvin kirkkaat värit eivät sovi mulle lainkaan. Tai en vaan ehkä osaa nähdä itseni päällä, vaikka toisen päällä näyttäisi kuinka hyvältä.
En siis osaa nimetä yhtä lempiväriä, mutta tällä viikolla olen pukeutunut pellavan väriin, valkoiseen ja farkun siniseen.


2. Mikä on lempiruokasi?

- Etämiehen valmistama riekkopaisti ja oman äidin kalakeitto.

3. Mikä on paikka, jossa haluaisit käydä?

- Toscana.


Ajattelin laittaa nämä eteenpäin seuraaviin ihaniin blogeihin, joista paljon pidän ja joissa säännöllisesti käyn virkistämässä itseäni... olkaa hyvät:

- Hilpi-Malja




Näin ^ meillä tätä nykyä dataillaan: ajetaan illalla 10 km kotoa mummun ja papan mökille ja avataan kone.
Sauna lämpiää samalla ja netti toimii moitteettomasti. Kotona mokkula ei edelleenkään toimi ja vanha pöytäkone on nuorison valtaama...en vain osaa enää tehdä siell mitään, kun olen tähän omaan koneeseeni niin tottunut ja tykästynyt.

Jostain meidän läheltä on linkkitorni kaatunut, eivät tienneet, kuinka kauan korjaus kestää.
Heti, kun saavat toimimaan ja pääsen kunnolla kotoa käsin bloggailemaan, on arpajaisten vuoro!

Lämmintä elokuista viikkoa teille kaikille ihanille!

Ellis

lauantai 6. elokuuta 2011

Lauantain sekalaiset kuulumiset



Työhönpaluumigreeni... se on tässä jytistellyt pari päivää. Hassua, miten pääkoppa reagoi olotilan muutoksiin - ainakin otaksun sen johtuvan siitä. Kun kesäloma alkaa, on hyvin usein kaverina parin ekan päivän ajan päänsärky, ikäänkuin varmistaen, että lomalainen ei ala heti kättelyssä liikaa kuvittelemaan/revittelemään. ja kun loma alkaa olla loppusuoralla, päänsärky muistuttaa taas olemassaolostaan. Kummallista. Psykologista?
Mahdanko olla allerginen siirtymille? Vai kenties koko työnteolle?!
Tai... kenties päänsärky onkin merkki siitä, että en ole lomalla ehtinyt siivota kaappeja, säilöä, pestä kellaria, rakentaa uutta terassia, laihduttaa kymmentä kiloa, remontoida vessaa, vahata autoa, keittää mehuja, kerätä nokkosia, kutoa uusia mattoja, järjestää puutarhajuhlia......

Etämies on palannut työhönsä jo viikko takaperin, mutta potee nyt selvästi työperäistä ja ihan kamalaa räkätautia pienen kuumeen kera.
Tässä sitä sitten podetaan, yhdessä. Väliin jäi yhdet mukavat pippalot (ystävän 5-kymppiset 50-luvun teemalla), mutta tässä olotilassa juhlatamineisiin ahtautuminen ja juhliminen ei kyllä olisi onnistunut, kummaltakaan :(

Täällä etämiehen valtakunnassa netti sentään toimii. Jotakin hyvää... saa nähdä, mikä on tilanne, kun huomenna palailen kotiperiferiaan. Pitäkää peukkuja - nimittäin jos tämä dna:n kapula ei toimi, en takaa, mitä sille tapahtuu. (Dna:lla ollut ongelmia enemmänkin tämän viikonlopun aikana, mutta tämä mokkulan mokoma on käynyt hitaalla jo viikon!)

Mukavaa lauantai-iltaa ja viikonlopun jatkoa kaikille!

Ellis

PS. Kuva on vanha otos kotoa, sohvatyynystä. En keksinyt muutakaan tähän hätään, enkä jaksanut lähteä kameran kanssa heilumaan :)

PS 2: Olen ajatellut järjestää arvonnan. Mietintämyssyn alla on jo palkinto. Arvonnat on kivoja ja koska en ikinä voita itse mitään, mikä voisikaan olla mukavampaa, kuin arvonnan järjestäminen itse. Pikapuoliin :)

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Päivien kimallus





Päivät on menneet kiitävällä nopeudella... Kirppistelyä, mökkeilyä, saunomista, uimista, pyykkäämistä, jäätelöä, herneitä, uusia perunoita... näistä on meidän päivät koostuneet.

Mun mokkula -ja sitä kautta koko nettiyhteys - on ryttyillyt lauantai-illasta lähtien. En siis ole päässyt kirjoittamaan saati lueskelemaan ihania suosikkilukemisiani (=muita blogeja) puoleen viikkoon. Melkoinen riippuvuus tähän on tullutkin, hih, mutta ei kai tällainen pahe sieltä pahimmasta päästä ole... :)

Mokkulan joku kumma linkkiasema kuulemma on korjauksen alla, joten en tiedä kuinka kauan tässä vielä menee. Tänään kuitenkin vanhin lapsukainen tuli oman koneensa kanssa muutamaksi päiväksi kotiin, joten vihdoin pääsin tänne hääräämään.
Kunhan saan oman koneen netin jälleen toimimaan, kerron viimeisistä huutokauppalöydöistä - niitäkin kun on taas siunaantunut :D

Elokuun aurinkoa ja lämpöä sinne ruudun taakse kaikille!

Ellis