perjantai 14. huhtikuuta 2017

Pieni pääsiäiskimppu

Tulin eilen kotiin oman kotikylän kukkakaupan kautta. Helmiina on pieni, sympaattinen puoti keskellä kylää. Rappusilla voi jo ihailla helmililjoja ja hyasintteja ja kauniita asetelmia.





Samaisilta rappusilta on vain muutamia askeleita kylän kauppaan, kampaamoihin, apteekkiin, kauneushoitolaan, huoltoasemalle ja pankkiin - noin äkkiä summattuna. Kylän tori ja kaunis järvenselkä ovat nekin kivenheiton päässä ja näköpiirissä. Keskellä kylää ja kaikkea tarpeellista siis ollaan! :)






 Aivan liian harvoin tulee poikettua kukkakaupassa ja kukkaostoksilla ylipäänsä. Josko sitä voisi vähän useammin ilahduttaa itseään ja hakea kotiin pientä piristystä ja käsityötä kukkakimpun merkeissä - oikeita kädentaitajia kukkien sitojat kyllä ovat.




Eilen en osannut valita kauniiden, valmiiksi sidottujen kimppujen joukosta "sitä oikeaa", joten valitsin kylmäkaapista muutaman kauniin oksan, joista kauppias-Niina taikoi kädenkäänteessä kauniin viemisen kotiin. <3




Nyt tulikin just mieleen, jos veisinkin kukkakaupalle seuraavalla kerralla oman kauniin astian, johon Niina voisi loihtia pienen koristeen... :D

Mulla taitaa alkaa muutenkin peukalo vihertää... en ole vielä saanut hengiltä mummun asunnosta tänne adoptoitua palmua (kuuluisat viimeiset sanat??) ja floristi-ystäväni Ullan jo marraskuussa tuoma kasvi myös vihertää vielä :D :D Mehikasvi valitettavasti menehtyi vajaan parin vuoden ikäisenä, mutta sen tilalla on nyt pikkuruinen rahapuu.



Ohraa en kylvänyt tänä vuonna ollenkaan. Ei vihreää mahan täydeltä, vai miten se menikään. ;)

Oikein rauhaisaa pitkäperjantaita!

Ellis


maanantai 10. huhtikuuta 2017

Euron tyyny

Eilen sain ihmeellisen virtapiikin ja ryhdyin urakalla kampeamaan tavaraa ulos työhuoneesta. Kuparipannuja, kahvikuppeja, mattoja, työpapereita, lankarullia, sänkypeittoja, nappeja, nappeja, nappeja... ja vaikka mitä muuta mummun asunnosta muuton yhteydessä tyhjennettyä.
Sieltä jostain, kaiken keskeltä alkoi pilkottaa vihdoin ompelupöytä koneineen. Ou dear, miten yhtäkkiä alkoikaan kihelmöidä päästä ompelemaan, vaikka ihan vähän vaan..




Kuten ehkä olette panneet merkille tässä ajan saatossa, mun ompelukset ja tuunailut syntyy usein siinä hetkessä, kun silmiin osuu jotain sopivaa.

No okei, joskus ehkä vähän suunnittelen etukäteen, mutta tämä tapa sopii mulle paljon paremmin. Tekeleet näkevät myös päivänvalon yleensä aika nopeasti, sillä kaikki tapahtuu oikeasti vähän vahingossa.. yksi asia johtaa toiseen, toinen kolmanteen - ja sitten tuotos onkin jo yleensä valmis. Jos yritän tehdä toisen samanlaisen, se on useimmiten hiukan hankalaa. Joko prototyyppi on susi jo syntyessään tai sitten materiaalia on vain yhteen valmiiseen ylläriin. Eikä se haittaa. Tekeminen ja innostus on se juttu. Mahdatteko vielä pysyä kärryillä? :D




Tänään suoritin maanantaiarpajaisia lenkille lähdön ja ompeluhuoneen siivouksen jatkamisen välillä. Tilanne ratkesi 0-0, sillä silmiini osui taannoin kirpulta löytämäni euron Indiskan napakka puuvillaneule. Olin jotenkin kuvitellut mahtuvani siihen (ainakin sitten, kun olen haihduttanut 7kg...;)) mutta tarkempi tarkastelu osoitti, että sekin taitaa olla toiveajattelua. Kittana mikä kittana.
Jo paidan heiluessa pyykkinarulla tiesin, että siitä voi helposti tekaista jotain kivaa sen sijaan, että laittaisin sen vaatehuoneeseen "toivottavasti joskus mahdun tähän" -vaatteiden pinoon.




Ensin meinasin napata hihan maljakon "vaatteeksi", mutta se tuunaus sai jäädä toiseen kertaan ja leikkasinkin sen sijaan paidan helmaosan kainaloiden alta poikki. Juuri sopiva palanen tyynyyn, jonka olin juuri edellisenä iltana tuominnut kirppikselle. Surautin yläsauman kiinni, ompelin nahkaisen merkin vanhoista farkuista somisteeksi ja sujautin tyynyn sisään.






Muutamalla sopivan kokoisella napilla ja puuvillanarulla solmin paidan helman piparkakkureunat toisiinsa kiinni.
Aikaa kului kaikkineen noin varttitunti ja ehdin vielä lenkillekin juuri ennenkuin alkoi tihuttaa vettä.




Jotain muutakin pientä on kulkeutunut kotiin kirppikseltä. Jokunen viikko sitten löytyi paikalliselta nettikirppikseltä ihana hyllykkö, joka oli tehty vanhaan kapeaan oveen. Ihana <3
Se etsii vielä paikkaansa - yksi potentiaalinen paikka olisi kyllä keittiössä, mutta sähkömiestä tarvitaan siirtämään valokatkaisijaa. Mä nimittäin niin näen tuossa muutaman vanhan Riihimäen lasitölkin ja keittokirjan. Noin alkuun. Voi tosin olla, että makuuhuoneen rymsteerauksen myötä paikka löytyykin sieltä. Arvatkaa vaan, kuinka mun löytö ilahdutti miestä... :D :D





Kivaa pääsiäisviikon alkua ja kauniita huhtikuun päiviä!

Ellis