Heja Sverige!

Tänä aamuna laiva toi meidät takaisin kotiin muutaman päivän turneelta rakkaasta naapurista Ruotsista.
Oikeastaan pään pitäisi olla jo tyynyssä, sen verran vähäisiksi viime yön unet jäivät, mutta tässä sitä vaan keikutaan - eikä edes väsytä (haha...ylikierroksilla mennään :D).
Laivamatkailu ei ole koskaan ollut ihan se mun ykkösjuttu. Paitsi laivaruokailun osalta :) Mutta tuulisella säällä - nej tack. Jotenkin tuntuu, että on tiskipöytäkin viikon vinossa reissun jälkeen.

Aamuyöstä havahduin (en tainnut ehtiä vielä nukahtaakaan) kamalaan tärinään. Vedin verhoja sivuun ja kurkkasin ikkunasta. Luotoja ja saaria ihan lähellä ja laiva tärisee paikallaan ja alkaa yhtäkkiä peruuttaa. Ollaanko nyt ajettu kiville?? Ei, ihan vaan poikettiin Maarianhaminaan, kuten kuuluikin.
Vähän samanlainen epämääräinen en-tykkää-tästä-tunne on mulla myös lentokoneessa. Jag vet inte varför.

Tuliaiset, siis kaikki ihanat romut, pitsit, mööpelit..... ovat iloisesti sikin sokin eteistä ihailtavana. Tosin kaikki ei täällä kylläkään osallistu siihen ihailuun... nuorisosta ainakin 1/3 (siis keskimmäinen, joka on tällä hetkellä kotona) on sitä mieltä, että äiti on ihan seonnut :) Anyway, hymistelen tyytyväisenä ja mietin paikkaa ja funktiota aarteille, jotka ovat juuri päässeet uuteen kotiin.

Muutaman päivän jälkeen ruostunut lukioruotsi alkaa taas löytää hitaasti unohtamiaan lauserakenteita ja sanoja. Kielikukkasilta ei silti voi ihan välttyä. Onneksenne olen kuitenkin kai sen verran väsynyt, etten kiusaa teitä niillä, mutta hauskaa oli taas kerran... siinä missä etämies unohtaa, mihin on pannut lompakkonsa, minä ajattelen vahingossa kaikki asiat englanniksi ja sönkkään senat niin sakaisin, etten enää muista itsekään, mitä olin kysymässä. Hyvin silti selvittiin tälläkin kertaa.



Reissun aluksi pistäydyimme Ekebyssa idyllisessä maalaismiljöössä, jossa ystävällinen Ingeborg keitteli meille päiväkaffeet sillä aikaa, kun teimme löytöjä hänen aarreaitastaan :)





Siellä täällä tuli ajeltua, ja täytyy sanoa, että tämän reissun ihanimmat aarteet löytyivät mitä kummallisimmista paikoista, joihin ohjasi hyvin usein juuri siksi päiväksi tien varteen pystytetty pahvikyltti: LOPPIS IDAG!
Ihmisten kesäpaikkoihinsa tai maalaistalojensa navettoihin tai heinälatoihin kokoamista aarteista voi joko löytää itselleen jotain kivaa tai sitten vain ihailla...
Kerran kävi niinkin, että ajoimme ohi tienhaarasta ja kun etsimme sopivaa kääntymispaikkaa, löysimme ihanan loppiksen!

Kamera oli mukana, mutta aika vähän kuvia silti tuli napsittua. Se jotenkin siinä fiilistelyssä unohtuikin. Jotain mukavaa ideaa kuitenkin sain napattua, kuten tämän ihanan ikkunan. Mitäs tuumaisitte vaikkapa tämmöisistä "kesäverhoista"?



Entäs tämmöinen katseen- ja valonvangitsija? Kristallit oli kivasti sijoitettu ikkunan alaosaan, ikäänkuin salusiiniksi.




Huomenna vähän kuvia ostoksista...
ja huomenna täällä jatkuu aina vaan ja edelleen työleiri, ensi sunnuntain rippijuhlat lähestyvät ... :)
Paljon on myös ihania blogijuttuja odottamassa lukemista, niille kyllä löytyy aina jostain aikaa. Vaikka päiväkahveitten lomassa.

Men ny måste jag sova lite :)

Ellis