sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Oodi marraskuulle

Marraskuussa sitä alkaa sytytellä iltaisin kynttilöitä. Pianon päälle, eteisen piirongille, ruokapöytään...
Lyhdyt löytävät tiensä varastosta kuistille ja etupihan koristeomenapuun oksanhankaan.






































Marraskuussa sitä vaan yhtäkkiä huomaa, että syksy alkaa kääntyä loppua kohti.
Viileinä marraskuun iltoina kaapista etsiytyy päähän pipo lenkille lähdettäessä - hanskat tai muut kädenlämmittimet ovatkin jo kulkeneet mukana jonkin aikaa.
Eräänä marraskuun aamuna töihin ei voinut lähteä, ennenkuin paksu jää oli raaputettu pois auton ikkunoista.
Se aamu oli kaunis, hengitys höyrysi ja puun oksat olivat kuurassa.



Kerran kauan sitten, juuri aikuisikäni kynnyksellä, jouduin eräänä marraskuisena perjantai-iltana luopumaan ystävästäni.
Iäksi.
Ensimmäiset liukkaat olivat petolliset ja kohtalo oli päättänyt, että hänen elinpäivänsä olivat luetut.
Se marraskuu oli surullinen ja kätki sisäänsä ikiaikaisia pohdintoja siitä, mitä on elämä ja mitä on kuolema. Hankala yhtälö ratkaistavaksi, kun on nuori ja elämä on edessä.
Ei se sinä marraskuuna selvinnyt. Ei se vieläkään ole selvinnyt.
Mutta yhä lähetän hänelle ajatuksen sytyttäessäni pyhäinpäivänä kynttilää...







































Elämä kulki eteenpäin, kului vuosia ja tuli muita marraskuita.

Eräänä toisena marraskuisena perjantai-iltana, kauan sitten, minusta tuli ensimmäisen kerran äiti.
Kannoin pienen käärön kotiin ja lauloin sille pimenevässä illassa lauluja. Puin sille yöksi villasukat ja pehmeän pipon - niin sairaalassa sanottiin.
Vieläkin naurattaa, kun katson kuvia, joissa hän nukkuu kehdossaan pipo korvilla. Unenlahjat löytyivät heti - ja ne olivat hyvät!
Nyt sama käärö on jo iso tyttö. Aikuinen nainen. Kävimme jokin aika sitten herkuttelemassa kiinalaisessa (Dragon Spring, Helsinki. Kampin takana, Urho Kekkosenkatu muistaakseni).
Laatuaikaa, laaturuokaa, laatuseuraa <3








































Nyt, kun lapset ovat jo isoja, on aikaa omille harrastuksille. Ehdoton marraskuun huipennus on kädentaitomessujen pieni metrin puoti, nyt neljättä kertaa. Varsinainen kaamoksen katkohoito!
Se toki tietää lukuisia istuntoja ompelukoneen äärellä. Samaan aikaan pihassa riittäisi vielä haravoitavaa ja muutama marraskuuhun unohtunut puutarhakalustekin kaipaisi kyytiä varastoon...







































Tänä vuonna marraskuun illat ovat kuluneet myös tavanomaista enemmän lenkkeilyn merkeissä, mutta myöhäisillasta telakoidun sohvalle, välillä siirryn jääkaapille katsomaan sen valoa ja sitten takaisin sohvalle.
Marraskuussa on aina luvallista pukeutua lämpimään neuleeseen. Eräänä aamuna menin töihin lempineuleessani: harmaassa, sopivasti huopuneessa Signalin villapaidassa.
Pieni tyttö katsoi minua pää hiukan kallellaan ja tuumasi sitten:
"Sä näytät ihan liito-oravalta..."




Niinpä! Totuus lapsen suusta, marraskuussakin.
Ja joo, olen ihan mielelläni harvinainen, jopa vähän uhanalainen :))

Kynttilän valoa iltaasi,

Liito-orava-Ellis...



40 kommenttia:

  1. Kiitos kauniista marraskuun oodistasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja lämmin kiitos myös haasteesta, yritän ehtiä jossain vaiheessa vastailemaan kysymyksiisi!

      Poista
  2. Marraskuuhun mahtuu iloa ja surua. Kauniin oodin marraskuulle kirjoitit. Kiva nähdä taas Tampereen messuilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta! Ja ihanaa, tulethan taas moikkaamaan :)

      Poista
  3. Oi, ihana oodi marraskuulle <3
    Nähdään messuilla, tuskin maltan odottaa!
    Lepposaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Ihanaa... nähdään!! Mukavaa uutta viikkoa Saila!

      Poista
  4. Ihana juttu marraskuusta. Kiva että nähdään messuilla!! Tullaan Katjan kanssa jo heti klo 10. Eipä meillä myyntipöytää ole, mutta muuten katsellaan ja kierrellään:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Taina! Jee, suunnistakaa taas meidän hoodeille hetimiten, nähdään taas :D :D

      Poista
  5. Marraskuuhusi kuuluu niin iloa, kuin surua....:)
    Ihana liito-orava♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän se liito-oravankin elämä on... koko kirjo näkyy välillä. Mutta tää pyhäinpäivän tienoo jotenkin on ihanaa aikaa, kynttilät valaisee pimeyttä...

      Poista
  6. Kaunista luettavaa ja sitten lopuksi tuo ihana liito-orava tokaisu!

    VastaaPoista
  7. Voi muru, paitsi harvinainen, sä oot AINUTLAATUINEN! Jo tämä ko postaus kertoo sen - jopa marraskuu on täynnä valoa ja toivoa, kun kokijana on one-and-only-ellis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sydämen pohjasta sis <3
      Mä niin odotan kahden viikon kuluttua olevaa happeninkia... ihan parasta :D
      Soitan sul huomenna!

      Poista
  8. Kirjoitat niin puhuttelevasti tärkeistä asioista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rentukka! Joskus on vaan niin, että sanat tipahtelee paperille, niinkuin eilen illalla. En ehtinyt edes juuri suunnitella, mitä kirjoittaisin, kun sitä alkoi pukkaamaan...

      Poista
  9. Aivan superihana postaus, koskettava ja kaunis! Be blessed.

    VastaaPoista
  10. Ihana teksti :D. Ja mikäs se on liito-oravana ollessa, kun on ihan virallisesti suojeltu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Annukka :D Ja ihan totta, suojelukohde... :D

      Poista
  11. Kyllä, marraskuussa on monia puolia. Ja käsityömessut niistä yksi parhaimpia! Mietinkin jo, oletko tänä vuonna paikan päällä, ja onneksi olet:) Perjantaina olisi tarkoitus suunnata messuilemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tai siis siellä ollaan taas! Kiva, kun tulet - tuuthan sitten moikkaamaan, sama paikka jälleen :)

      Poista
  12. Voi sinä ihana liito-orava <3
    Olin juuri vaipumassa lähes lattian rakoon tässä sateisen harmaassa synkkyydessä kun alkoi niin uuvuttaa ja ahdistaa... mutta sitten kurkkasin tänne! Kiitos, vähän helpottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee.. liito-oravan näkeminen piristää aina ;) Tsemppiä tähän harmauteen sinnekin!

      Poista
  13. Jotenkin niin tunteikas postaus. Tämä iski ihan kympillä minuun, marraskuun lapseen. Marraskuussa on kyllä jotain mystistä ja silloin on jotenkin hirveän herkällä mielellä. Elämä on arvaamatonta <3

    Lempeää kuun jatkoa, liito-orava :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Katri <3 Munkin mielestä marraskuu on jotenkin erityinen kuukausi, kaikesta pimeästä ja sateesta huolimatta. Ehkä just sen takia, kun siihen liittyy niin paljon kaikenlaisia muistoja... ja tärkeitä oma elämän juttuja.
      Kauniita marraskuun tunnelmia sulle myös, synttärisankaritar :D

      Poista
  14. Ihanaa kun tuutte messuille :) Me tullaan Tainan kanssa IHAN EKANA teidän puotiin ostoksille :))) En malttais odottaa.
    Nähdään ihan kohta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Katjuska, siellä me häärätään ja ootetaan, että tuutte :)))

      Poista
  15. Tunnelmallinen ja tunteikas kirjoitus, ihana! Minä olen ihan marraskuuihminen, siinä on jotain mykistävää kaikessa riisutussa karuudessaan ja koleudessaan. Oudon hämärä tunnelma kiehtoo. Marraskuussa meidänkin ensimmäinen käärö kannettiin kotiin <3

    Nähdään taas messuilla, tulen perjantaina moikkaamaan!!! :)

    H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Hanna! Niin on munkin mielestä. Ehkä just se kontrasti, kun on pimeää ja silti tuntuu jotenkin lämpimältä.. sydämessä siis <3
      Jee, tule tule moikkaamaan!! :))

      Poista
  16. Päivä alkoi hymyillen. LIITO-ORAVA!!! En kestä...

    T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      Olihan siinä mullakin pokassa pitelemistä :)
      Liikuttavan ihanaa kuulla noita totuuksia <3

      Poista
  17. Tavattoman kaunis postaus. Kiitos. Ja loppukevennys on tietysti ihan lyömätön - liito-orava, harvinainen ihanuus in deed! x

    VastaaPoista
  18. Kiva lukea välillä jotain positiivista marraskuulle!
    Vai liito-orava :-), olet ainakin valmiiksi jo talviturkki-värissä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ;) talviturkki löytyy jo valmiiksi.
      Marraskuu on ihan jees, kun sen niin aattelee.. :)

      Poista
  19. Terkui Turust, pitkäst aikka ♥ Ihana postaus ja näin se on elämäs et elämä lipuu ettenpäi ja ikäviä asioit tapahtuu mut tosiaa sit taas myös hyviäki..Itse pirän marraskuust ku olen synttyny 10.11 eli just taas vanhenin hah..Oikke ihanaa syksy jatkoa sul ♥ Terkuin, johanna ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna <3
      Onnea myöhästyneesti sun synttärin johdosta! Niin, elämäänhän ne kaikki kuuluu, hyvät ja huonotkin hetket. Ihanaa syksyä sinne Turkuun myös!

      Poista