lauantai 19. huhtikuuta 2014

Asante-asiaa ja pääsiäiskuulumisia


Mä olen jo jonkin aikaa ollut onnekas ja päässyt mukaan lukuisille safareille.
Ihan Afrikkaan asti ja ihan omalta sohvalta käsin!

Katsellut akaasian alta suuria kissapetoja, huokaillut ihokarvoja nostattavia maisemia ja värejä.
Tuntenut nenässä hiekan ja savannin pölyn ja sen, kuinka jääkylmä kuplajuoma valuu kurkusta alas auringon kuumentaman päivän jälkeen, kun saa istua retkituoliin ja nostaa jalat pienen pöydän kulmalle poninhäntä vähän vinossa...
Jaanan blogin nojatuolimatkat ovat paitsi ihanan koukuttavia ja arjesta irrottavia, myös vieneet paikkoihin, joista ei olisi voinut koskaan muuten tietää. Yksi niistä paikoista on Mogran orpokoti.



Noin vuosi sitten silmiini sattui Jaanan blogikirjoitus (kliks), josta tämäkin postaus oikeastaan juontaa. Valvoin myöhään tuona iltana ja vielä ennen nukkumaan menoa kurkistin koneelle. Vähän puolivaloilla, puolen yön tietämillä... Siellä mua odotti pysäyttävä tarina. Tosi tarina. Yhtäkkiä ei väsyttänyt , vaan ajatukset juoksivat ihan toisaalla. Yön tunteina mietin, että asiaan on pakko reagoida jotenkin, joten tartuin "kynään" ja purin tuntemukseni pieneen postaukseen:




***Olen viime päivinä miettinyt asioita, jotka pysäyttävät.
Sellaisia, jotka saavat ajatukset karkaamaan ja pienet, arkiset murheet unohtumaan suuren ilon tieltä - tai vastaavasti tuntumaan pieniltä, niin pieniltä, jonkun murheellisen tapauksen johdosta.

Joskus pysäyttävä asia voi olla uutinen lähipiiristä. Se voi olla iltapäivä-uutisen lööppi, jonka luettuasi ajattelet: ei voi olla totta!


Jonakin yöhön kallistuvana päivänä se voi olla jonkun toisen blogikirjoitus, jonka luet juuri ennen nukkumaan menoa, konetta sulkiessasi.
Se voi olla niin ajatuksia herättävä, että se herättääkin sinut juuri siinä hetkessä niin valveille, että uni ei meinaakaan enää tulla. Herättää tajuamaan, että maailma ei rajoitu näihin seiniin, ei näihin teihin tai rajoihin.
Jossain, maailman toisella puolella, on elämä, joka voi olla yhtä suuri ja yhtä onnellinen, vaikka mahtuukin pienen pieniin raameihin... omaan sänkyyn ja pieneen peltilaatikkoon.

Syntyi vastustamaton halu tehdä jotain.
Edes jotain pientä.
Tiedän... yksi korsi keossa on pienen pieni, mutta toisaalta - sekin on osa kokonaisuutta.
Tiedän... on onneksi muitakin, jotka tämä samainen kirjoitus on pysäyttänyt, lähes tyrmännyt.
Jäämme siis odottelemaan, minkälaisia keinoja ja väyliä auttamiselle avautuu.... *** (lisää täällä)





Niin ryhdyin odottamaan. Odottamaan lisää tietoa ja jotakin keinoa ja väylää auttaa ja osallistua jollakin tavalla. Nyt odottaminen voi loppua, väylä on avattu!

Tänä keväänä päivänvalon on nähnyt kolmen naisen voimin perustettu hyväntekeväisyysyhdistys
Asante ry.

Yhdistyksen sivuilta voi lukea tarkempaa tietoa yhdistyksen taustoista, näistä vahvoista naisista yhdistyksen takana, sekä niistä tarinoista ja ajatuksista, jotka ovat johtaneet Asanten syntyyn. Voit kurkata mm. Mogran orpokodin ja Matharen slummikoulun arkeen ja nähdä, mihin apu menee.
Tieto siitä, että apu menee suoraan kohteeseen, perille ilman väliportaita, on tärkeää.
Jokaisen panos, pienikin, on sekin tärkeää!



Jos sinä haluat auttaa, kurkkaa ja tutustu Asanten sivuille ja liity jäseneksi <3
Sivuilta löydät ohjeet, miten pääset mukaan - linkki löytyy myös tuosta blogin sivupalkista.
Facebookissakin voit tykätä, yhdistys löytyy nimellä Asante - matkalla parempaan.
(kuvat lainattu Asanten sivuilta Jaanan luvalla :) )

<3

Pikaiset kuulumiset muuten...
Täällä alkaa lankalauantai kääntyä iltaan. Ulkona jo hämärtää. Ensimmäinen lämpimän tuntuinen päivä ja aurikokin sitten uskalsi tulla viimein esiin.
Käveltiin etämiehen ja koirien kanssa pitkä lenkki vanhassa kuusimetsässä. Siellä oli jotenkin epätodellisen hiljaista, linnut lauloivat, mutta muuten saatiin kulkea ihan rauhassa. Jotenkin levollista - sitä tässä on kyllä kaivannutkin.
Tähän pääsiäisen aikaan on kuulunut mukavia tapaamisia, hyvää ruokaa ja juomaa, pitkiä yöunia, kirppislöytöjä unohtamatta (niistä toisen kerran lisää).
Pääsiäinen on muuten ihan melkein paras juhlapyhä. Ei lahjarumbaa, ei pakonomaista siivoustalkoota, hyvää ruokaa, muutama totaalinen lepopäivä töistä, valoa ja aurinkoa. Kevättä...

Mistä lie tulikin mieleen, että mun vanhat intohimot rautalangan vääntelyyn osoittavat taas huolestuttavasti elpymisen merkkejä. Huolestuttavaa siksi, että oon koittanut päästä keittiöromusta eroon! Paitsi pakko myöntää, ihan hyvä satsi niitä parhaita "helmiä" eli kaikkia ihania rappioromanttisia elementtejä (?) on jemmassa ;)




Tämä keittiöhärpäke aka. tuulikello päätyi ystävälleni tuliaiseksi viikko sitten - ja sen kuvasi toinen ystäväni (kiitos Kirsi).
Että kai tässä kevät on, kun niin levottomana käy ajatukset vanhojen romujen perään...

Luuta oven pielessä,

Ellis <3





10 kommenttia:

  1. Jotenkin tuo Asante sopii näihin pääsiäisen tunnelmiin niin hyvin - kärsimys ja toivo, uusi elämä. Minutkin Jaanan postaus aikoinaan pysäytti ja jäsen olen nykyisin - postasinkin Mogran lapsista. Hienoa, että meitä alkaa jo olla monta. Ja lisää tulee:)
    Oikein hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
  2. Niin sopii. Mä luulen, että tuo postaus pysäytti meistä monta... ja hyvä niin!
    Tää on sellainen sanpma, jota ilolla laittaa eteenpäin - aina voi löytyä joku, joka pysähtyy ja lähtee matkaan :)
    Kiitos samoin, Lady, ihanaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
  3. Kiitos Ellis tästä postauksestasi. Luin sen kaikkine lisätietoineen Asantesta ja tunsin sydämmessäni, että tämä on se, missä haluaisin olla mukana auttamassa. Varmaan aina löytyy sellainen osa-alue, jossa osaan olla apuna. Ensiksi lähetän jäsenanomukseni ja sitten katson mitä tämä tuo tullessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ja kiitos itsellesi, että luit ja sait kipinän <3
      Mä myös uskon siihen, että varmasti löytyy itselle sopiva keino auttaa ja olla mukana.

      Poista
  4. Kaunis kirjoitus!
    Minäkin olen Asanten jäsen, kyllä se sana kulkee pikku hiljaa :-)
    Tähän asiaan oli helppo mennä mukaan, apu menee 100%:sti suoraan perille. Huippua!
    Hyvää pääsiäisen jatkoa sinulle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja oon ihan samaa mieltä! :)
      Tässä kynnys mennä mukaan on olematon, joten varmaan se myös tuo ihmisiä mukaan. Liittyminen on tehty helpoksi ja tietoa/tarinoita on luettavissa, kaikki on jotenkin konkreettista ja tuotu ihmisten lähelle.
      Ihanaa pääsiäisen aikaa sinne myös <3

      Poista
  5. Hieno kirjoitus ja Asanten jäseneksi liityin heti minäkin samaisen postauksen luettuani. (Joskin nyt tajuan, että lähettämääni sähköpostiin ei vielä ole tullut mitään vastausta..)

    Ja toikin on ihan totta, mitä kirjoitat, että pääsiäinen on kiva, kun siihen ei liity mitään pakollista lahjarumbaa. Se on just näin.

    Ihanaa loppupääsiäistä sulle kiva Ellis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka :)
      Pääsiäinen... tosi ihanaa, ettei tarvii laittaa vielä huomenaamuksi kelloa soittamaan!!
      Ihanaa pääsiäisen loppua sulle myös ihana <3

      Poista
  6. Uusi lukija ilmoittautuu. Sinulla on hieno ja inspiroiva blogi. Nimesin sinut haasteeseen, joka löytyy osoitteesta: http://isokahvikiitos.blogspot.fi/2014/04/haaste.html

    VastaaPoista
  7. Kiitos kovasti JenniE ja oot lämpimästi tervetullut!

    VastaaPoista