maanantai 7. maaliskuuta 2016

The simply the best

Maanantai. Maaliskuu.

Tervetuloa virtapiikit ja valo, minä tartuin viimein härkää sarvista ja luin KonMarin.
Kehoitan ja varoitan. Sen jälkeen ei ole paluuta entiseen. (Jos KonMari ei ole tuttu, kannattaa vaikka googlettaa, en pysty tyhjentävästi selventämään tuota ideologiaa ja ajatusta sen takana... siivouksesta on kuitenkin kyse, karsimisesta, raivaamisesta ja turhan roinan hävittämisestä.)




Jos tietäisitte, mitä kaikkea muuta löysin, kuin ne vanhat pitsityynyliinat... sanoja ei ole tarpeeksi. Ajattelin, että nyt ei mene enää yksikään veruke läpi, enää en voi siirtää tätä projektia, jota olen suunnitellut jo monta vuotta ja joka vasta nyt pääsi oikeasti alkuun - ei vain niin kuin tsiljoona aiempaa kertaa, kun kävin hätäisesti läpi muutaman komeron ja painoin sitten huokaisten oven kiinni kuvitellen, että tehty on. E-hei :D
Tällä kertaa en voi huijata itseäni. KonMari vahtii lipaston päällä.
Ja säkki toisensa jälkeen alkaa täyttyä. Nyt on kolme täyttä jätesäkkiä lähdössä roskiin ja kierrätykseen. Ja iso Ikea-kassi kirpputoritavaraa ja -vaatetta. Ja olen vasta vähän aloitellut.
Huhhei! En lupaa tämän savotan deadlinea ihan lähiviikoille, mutta jos pääsen kalkkiviivoille juhannukseen mennessä, olen huisin tyytyväinen.




KonMari lupaa vaatimattomasti, että koko elämä muuttuu parempaan suuntaan, kun vapautuu turhista tavaroista ja selkiyttää kodin. Menetelmässä käydään läpi vaatteet, kodin irtaimisto, paperit, kaikki... Ei ihan pikku juttu, mutta kun alkuun pääsee, mielettömän kivaa.
Hehee... nyt arvaan, että muutama ihana ystäväni, joka tuntee minut kuin omat taskunsa, puistelee hyväntahtoiseti päätään ja hymisee. :D No niin minäkin välillä teen. Ei tämä torppa minimalistiseksi ehkä kuitenkaan muutu, mutta kyllä tästä rojumäärästä riittää puoletkin takaamaan kodikkaan vinsin-vonksin -bohotyylin. Olen saanut jonkun sortin herätyksen, koska tämä tuo hyvää mieltä ja on aika koukuttavaa!
Kaiken selkiyttämisen ja tarpeettoman vähentämisen tuloksena oman energiatason pitäisi nousta. Tulee tilaa uusille ajatuksille ja mieluisille asioille.

Hassua kyllä, mutta tänään huomasin jo, että pieni iloinen idea nousi ilmaan...
Kesken päivän piti käydä piirtämässä muistivihkoon kuva simppelistä patalapusta ja kotona piti ihan vähän kokeilla.




Syntyi kaksi uutta tulokasta - yksinkertaiset mutta tukevat patalaput/pannunalustat, joissa ripustuslenkkinä housun vyönlenkki. Ompelin sen toiselle puolen näkymättömiin, joten kun patalappu on pöydässä vaikka kattilan alla, ei ripustuslenkkiä näy.




Voihan tosin olla, että mulla olikin vain ikävä farkkuja, kun en ole pitkään aikaan ehtinyt mitään niistä vörkkimään. ;)

Koitan muistaa päivittää tätä elämääni tällä hetkellä mullistavaa tapahtumaa sitä mukaa, kun se etenee - tulee samalla itsellekin dokumentoitua projektia ja huolehdittua siitä, että se oikeasti etenee, eikä jää taas vain hyväksi suunnitelmaksi.

Jätesäkit, here I come!

Ellis



19 kommenttia:

  1. Kai se minunkin tuo kirja on käsiini saatava! Monenlaiset tavararöykkiöt kun kurkkivat meilläkin kaapeissa ja niiden vieressäkin :) Kivaa viikkoa!
    ps. Uusi banneri on hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, uusi banneri aina piristää omaakin silmää :)
      Kirja oli kiva kokemus, pisti toimimaan... :D Nyt ollaankin keskellä härdelliä!

      Poista
  2. Uskaltaisikohan tuon lukea? :)
    Meillä on nyt remontin yhteydessä tehty suursiivoa ja paljon on lähtenyt tavaraa ulos. Vielä olisi lisää lähdössä ja tottahan se on, nurkat raikastuvat.

    Hieno banneri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskaltaa kyllä! :D Remontti onkin hyvä sauma laittaa tavaraa ulos ja kiertoon.
      Kiitos, kevättä banneriin :D

      Poista
  3. Arvaas, kenen kanssa pitäis ;P Auttaisko ton kirjan lukeminen? Siis alotettuhan täälläkin on moneen kertaan, mut saisko tosta riittävää kipinöintiä hoitaa homma loppuun asti ... Jään seuraamaan kuin sun käy ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu auttaa se! :D nimim. kaikki paikat sekaisin
      Jos mä tästä selviän, selviän mistä vaan. Ainakin melkein ;)

      Poista
  4. Tunnustan - en taida oikein uskaltaa aloittaa konmaria. Vaikka ihan jo tätä sun kirjoitusta lukiessa pystyin aistimaan helpotuksen ja huohahduksen tavaran vähentyessä. Mutta kun se kuulostaa niin isolta hommalta, huhhuh. Jään seuraamaan. Ja ehkä lähden illalla kirjastoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt mä vaan olisin helpottunut, kun saisin loppuun asti tän urakan... tuntuu loputtomalta. Työt ja muut haittaa selvästi tätä "harrastusta", kun aina jää hommat kesken. No, en mä toki ajatellutkaan, että tää olis mikään viikon homma, kun huusholli on iso ja tavaraa paaaaljon :D :D

      Poista
  5. Voi että... Tiedän että minunkin pitäisi mutta...
    Olen yrittänyt tsempata itseäni karsimaan edes vähän sillä ajatuksella ettei perikunnan tarvitse sitten aikanaan. Kas kun mun pojat eivät varmaan iloitsisi löytäessään vintiltä munakennosäkkejä, korkkipussillisia, vanhoja kirjoja (sarjikset ja muistojen lastenkirjat poissulkien), vanhoja vilttejä, lakanoita matonkuteiksi ja sitä sekalaisen sälän määrää...
    Toisaalta voisihan sitä karsia pienimuotoisesti aloittamalla kirjoituspöydän liian täysistä laatikiista...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sitähän määkin... että lapet ei sitten joskus huku tavaraan. Ja olishan se itsellekin kivempi asustaa, kun olis tavarat järjestyksessä eikä nurkat pursuaisi turhaa roinaa.
      Oikein mainiosti voi karsia pienimuotoisesti! Jostakinhan se on alettava :D

      Poista
  6. Tuon KonMarin kirjan vielä hankin!
    Olemme olleet viikon talonvahteina mieheni pojan luona Helsingissä. Ja se talo on minimalistisen sisustuksen unelma. Tilaa on ja korkeutta. Valkoista. Ja vähän mustaa. Ovat hienosti pysyneet linjassaan, kaikki tavarat on hankittu harkiten.
    En siellä kuvaillut, paitsi haasteeseen - läpinäkyvä - vastasin. Niistä kuvista saa vähäsen tunnelmaa.
    Hesan reissun innostamana ja tuon kirjan hankittuani katsotaan, miten tämän tädin käy.
    Valoisaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa Tuula hankkia! :)
      Musta on ihanaa käydä kylässä ja fiilistellä ihania ratkaisuja ja kauniita yksityiskohtia. Aina tarttuu mukaan jotain inspistä - ainakin tekee mieli alkaa siivoamaan, kun tulee kotiin, omat paikat näyttää niin nukkavieruilta ;)
      Tsemppiä sinne myös konmarituksen pyörteisiin!

      Poista
  7. Kivat patalaput :). Tsemppiä projektiin! Minä en ole lukenut tuota konmaria, mielenkiinnosta sen voisin kyllä lukea. Siivoan kerran vuodessa kaapit kunnolla, mutta toki siellä on sellaisia tavaroitakin, jotka eivät mitään kummempaa iloa tuota. Ja varsinkin kässätarvikkeita on ihan liikaakin. Varmasti pärjäisin vähemmällä. Kaappien siivous kyllä antaa virtaa ja saa aikaan hyvän mielen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Hanna <3
      Totta, virtaa tulee kun saa tavaraa pois. Ku vaan malttaisi olla heti kantamatta lisää... :D Ja luopumista mun on harjoiteltava yhä vaan edelleen. Vaikeeta, niin vaikeeta. :D

      Poista
  8. Hih, mulla meneillään saman kirjan lukeminen. Voi vietävä sentään miten paljon päässä alkoikaan liikkua ajatuksia.... suositteten lukemaan. Olen vasta kirjan puolessa välissä, mutta varastojen tyhjennys on jo alkanut ja miten hyvältä se tuntuukaan! Seurailen miten edistyt ja pitääpä kirjoittaa aiheesta itsekin. Olen ollut suunnittelemattomalla blogitauolla, mutta nyt sormia syyhyää :-) Voi hyvin ja mukavaa alkavaa viikkoa sinulle. t Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Mullakin on luova tauko ihan vahingossa tullut... joskus tekee hyvä tuulettaa ajatuksia ja antaa vaan päivien / viikkojen soljua. Kiva kuulla sitten sinunkin ajatuksia samasta aiheesta! Tsemppiä! :D

      Poista
  9. Ostin kirjan eilen. Olen kyllä aina ollut tiukka tavaran määrässä ja kaapit näyttävät aika hyvältä, mutta muutamia pahoja paikkoja löytyy edelleen, joten tuulta päin kirjan kera.
    Olen muuten ensivierailulla! Näyttää hyvältä. Piipahda sinäkin joskus vastavierailulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Celia! Kiva kun piipahdit - kiitos! :) Kirja on kyllä mainio, sitä voi lämpimästi suositella, oli sitten kova hamstraamaan tai vähän maltillisempi.
      Tulen vastavierailulle - kiitos kutsusta! :)

      Poista
  10. Mä olen myös kokenut aina tosi vaikeeksi sen, että pitää luopua, kun kiinnyn ihan liikaa asioihin ja esineisiin... Huoh. Nyt olen joutunut pakottamaan itseni monen tavaran kohdalla. Se kyllä helpottuu koko ajan, mutta siltikin tekee välillä tiukkaa.
    Kirjalle kyllä iso peukku, mua se on auttanut! Tsemppiä sinne projektin tiimoille! :D

    VastaaPoista