sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Parisuhdekävely, kadonnut Mertaranta ja vihreä smoothie

No nyt kyllä otsikko kuvastaa hyvin mun rönsyilevää kevätfiilistä! Täytyy yrittää selventää, mistä on kyse...
Aurinkoa saatiin tänäkin sunnuntaina, ihan isolla mitalla. Pitkälle puoleen päivään venyneiden aamukahveiden jälkeen pakattiin koirat autoon ja hurautettiin lentokentän taakse, mistä lähdettiin tarpomaan metsätietä aurinkoa kohti. Nämä viikonlopun (usein sunnuntain) pitkät, kiireettömät koiralenkit liki tiettömien taipaleiden äärellä ovat ihan parasta.
Parisuhdekävelyt, kuten niitä olen alkanut nimittää.

Kun ei ole kiire ja tuuli, raikas ulkoilma ja valo tulevat vasten kasvoja, juoksevat ajatukset selkeinä ja kirkkaina. Silloin on hyvä jakaa ajatuksia ja tuulettaa omia tuntemuksia. Pitkät leppoisat keskustelut etenevät samalla, kun maisemat vaihtuvat. Askeleita kertyy huomaamatta. Kilometrien päähän päästyämme olemme yleensä ehtineet jutustella niin lähiaikojen tapahtumat kuin muutkin mielen päällä olevat asiat.



Yleensä keskustelut sivuavat jossain määrin tulevaisuutta, lomasuunnitelmia, ihmissuhteita, perhettä, molemmille tärkeitä asioita. Sunnuntaina työasiat eivät paina mieltä, vaan keskitytään meihin, meidän elämään. Tätä ei ole kirjoitettu mihinkään, ei suunniteltu - niin vaan tapahtuu ja sama toistuu viikonlopusta toiseen. Parisuhdekävelystä on tullut yksi viikon kohokohta. Summataan samalla vähän kulunutta viikonloppua ja mietitään tulevaa viikkoa ja seuraavaa viikonloppua - meillä kun arki on aina sujunut eri osoitteissa. Tähänkin lienee tulevaisuudessa tulossa muutos, joten vaikka toisen tunteekin läpikotaisin, on varmaan hyvä miettiä niitäkin asioita, miten asiat sujuvat sitten, kun meillä on oikeasti yhteinen pyykkivuori, jääkaappi ja postilaatikko. Kun on kohta 20 vuotta ollut oman talonsa isäntä ja emäntä, Lady of the house, on kaiken jakaminen toisen kanssa yhtäkkiä kuitenkin iso muutos. No, vielä on aikaa tehdä strategioita, ihan heti vielä nämä muutokset eivät häämötä  :D :D




Tänään samalla, kun jalat tallasivat auraamatonta metsäautotien pohjaa, pohdimme matkustaako ensi talvena jonnekin lämpimään ja kauas monen vuoden tauon jälkeen vai päätyäkö sittenkin lähemmäs vaikka parin pienen reissun verran. Vai säästääkö rahaa tulevia pakollisia remontteja varten?
Juuri kun matkasuunnitelmat oli päätetty lykätä uudelleen mietittäväksi seuraavaan viikonloppuun, oli etämiehen Mertaranta eli Mertsi, maailman kiltein ja jalkavin saksanseisoja, päättänyt ottaa jalat alleen ja hävitä. Matkapohdinnat vaihtuivat huoleen, kun koiraa ei alkanut kuulua takaisin. Ensimmäistä kertaa ei Mertsi retkilleen häivy, mutta aina se kuitenkin on tullut pienen hetken päästä ilmoittautumaan ja tökkäämään kuonollaan parasta ystäväänsä, Elmaa.

Tällä kertaa Mertsi loisti poissaolollaan liki tunnin. Aika tuntui pitkältä, kun koiraa ei vihellyksistä huolimatta kuulunut. Onneksi se päätti kuitenkin lopulta ilmaantua, eikä kadonnut kokonaan mittaamattomiin korpiin - asutusta kun ei ole lähimaillakaan.
Sitä aina välillä tajuaa, miten tärkeitä perheenjäseniä karvakuonotkin ovat <3

Mä olen sekoitellut muutaman kerran jo itselleni raikkaan vihreää ja hyvää smoothieta.




Laitan siihen maustamatonta jugurttia, Valion uutta sitruuna-vaniljakeittoa (vähäkalorista!), pienen avokadon ja pari kiiviä.




En juuri mittaile aineksia, laitan sen verran kuin hyvältä tuntuu. Yleensä mun smoothiesta tulee kaksi reilun kokoista lasillista, jotka saan kyllä ihan itse nautiskella. Etämies ei suostu tähän koskemaan, joten tänään hellyin paistamaan myös kasan lättyjä, jotka hupenivatkin kaikki :)




Yllätin pihassa päivittäin mellastavan oravan puistelemasta tuulettumassa olevaa päiväpeittoa... varsinainen pikkuapulainen! Onneksi se ei säikähtänyt, kun sähelsin puhelimen kanssa ikkunan takana.

Toivottavasti viikosta tulee aurinkoinen, ihania kevätpäiviä sinne ruutujen taakse! <3

Ellis


8 kommenttia:

  1. Kuulostaapa mukavalta viikonlopulta ja onneksi koirakin palasi takaisin. Meillä aurinko näyttäytyi vasta iltasella ja sitten lähdettiinkin pitkälle lenkille. Mies lähti jo matkalaukkuineen lentokentälle ja myös se yksinäinen arki alkoi täällä. Mukavaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, onneksi palasi <3
      Hyvää arkea ja viikkoa sinne myös!

      Poista
  2. Oivalliselta kuulostaa teidän parisuhdekävelyt♥ Tekis hyvää täälläkin, viettää aikaa siis ihan kaksin, ilman että mukelot pyörii aina konteissa ;) nojoo, aika aikaas kutakin, täytyy nauttia nyt näistä ruuhkavuosista!

    Laitanpa tämän smoothien testaukseen. Tykkän uudesta sitruunavaniljasta kans!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ne on kyllä tulleet tärkeiksi, ihan jo toisen kohtaamisen takia, mutta myös muutenkin. <3
      Ehdottomasti nauti, niin kliseiseltä kuin kuulostaakin, vuodet kiitävät lasten kanssa ohi tosi nopsaan. Ennen kuin huomaatkaan, kuopuskin on jo reppu selässä lähdössä... Eli tosiaan aikansa kutakin. Ihanaa tämäkin aika nyt, vaikka välillä kaipaan sitä aikaa, kun lapset olivat pieniä niin, että melkein sattuu <3

      Suosittelen smoothien testaamista ja varoitan koukkuun jäämisestä :D :D

      Poista
  3. Ööö... mun kommentti hävisi jonnekin bittiavaruuteen :/
    Mutta siis ihanat parisuhdekävelyt. Muutenkin parisuhde ja perhe on auikuisiällä ihan parasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, parasta... perhe ja parisuhde :D

      Poista
  4. Kahdenkeskiset pitkät kävelyt kuuluvat myös minun ja oman etämieheni harrastuksiin.Usein kyllä syksyisin,että retkillä on fokus. :) Saan minä oman etämieheni joskus ihan kävelyllekin, mutta sienestämään sitä ei tarvitse pyydellä.. päinvastoin, saa syksyisin anella, että mitäs jos ihan vaan nautittaisiin tässä pihalla istumisesta välillä yksi päivä.;)
    Uskon, että tuonlaiset parisuhde-keskustelu-kävelyt tekevät tosi hyvää.
    Me olemme taas saman katon alla pidempään maalla, kun minulla alkaa vuorotteluvapaa, mutta en tiedä, uskaltaisinko ihan kokonaan täällä kaupungissa samoille astioille. Kummallakin niin omat fakkiintumansa arjessa. :D
    Mies toivoisi saman katon alle, mutta minä hannaan...

    Onneksi haukku tuli takaisin! Tuo smoothie kuulostaa tosi hyvältä yhdistelmältä, pitää kokeilla.Ja kurre ihanainen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ymmärrän niin hyvin tuon - ja siis se on ihan totta meilläkin - että kummallakin on niin omat piintyneet tapansa... siksikin vähän hirvittää. Vaikka me ollaan hyvin samanlaisia, kummassakin on yksi piirre, joka takuulla tekee aikanaan haastetta. Jääräpäisyys. :D Meilläkin minä olen se vastaanhangottelevampi. Aikanaan, kun lapset olivat vielä kotona esim. muuttaminen ei tullut tuolloin kyseeseen, kun olisi pitänyt vaihtaa koulut, jättää kaveit ja harrastukset. En ollut valmis siihen kaikkeen. Nyt aika on jo toinen ja tavallaan uusi mahdollisuus edessä. Kivaa, mutta jännää samalla. Eikä oikein voi varmuudella tietää, mitä kaikkea ja minkälaisia fiiliksiä tuo tullessaan. Toivottavasti kuitenkin hyviä!
      Yhteistä tavoitetta kohti kuitenkin käydään pikku hiljaa, muutaman vuoden sisällä.

      Oltiin kyllä helpottuneita, kun Mertsi palasi retkeltään.
      Halaukset sinne <3

      Poista