tiistai 11. tammikuuta 2011

Lampun henki




Tämän hetken lamppusuosikkini, molemmat sarjassamme huutokauppalöytöjä. Molemmissa lampuissa ihastuin hauskaan yhdistelmään kotikutoisuutta ja kivaa muotoilua. Valo siivilöityy kauniisti virkatun /pitsisen varjostimen läpi, valon sävy on lämmin.

Ensin meille muutti isompi lamppu kolmen jalkansa ja pallomaisen varjostimensa kanssa. Joku on joskus virkannut pallon päälle kauniin pitsikukkaisen päällisen. Tämä oli niitä huutokaupan helmiä, joiden kohdalla ensin huutokaupasta kotiin ajaessani mietin, mitä ihmettä tulikaan taas impulsiivisuuden puuskassa huudettua... Lamppu (joka maksoi kokonaista 16 euroa) on kuitenkin sulattanut sydämeni totaalisesti, en antaisi enää pois.
Pienemmän pöytälampun löysi mies, halusi yllättää, kun tiesi mieltymykseni kaikenlaisiin hassuihin ja vähän kummallisiin (=persoonallisiin) mööpeleihin. Pienemmästä piti pulittaa peräti 8 euroa :)

Lamput ovat eri huoneissa, mutta niillä on näköyhteys toisiinsa. Niistä välittyy jokin kiva ´menneen elämän´fiilis. Mitähän kaikkea jännää ovatkin päässeet näkemään ja valaisemaan n.50-60-vuotisen elämänsä varrella...

Valoisaa talvi-iltaa!

Ellis

2 kommenttia:

  1. Ei nää hassunkuriset sisustuselementit aina niitä kaikkein käytännöllisimpiä ole, mutta pointti onkin se, että niissä on luonnetta ja tarinaa - ja ne ovat vastustamattomia! Ja kyllä ne yleensä myös tehtävänsä hoitavat, vaikkeivat ehkä ihan nykyaikaisen suoraviivaisesti toimikkaan.

    VastaaPoista
  2. Juu näin on! Eletty elämä voi näkyä mööpeleissäkin, eikä vain omissa otsarypyissä :)

    VastaaPoista