sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Marraskuu


Tervehdys marraskuun pimenevästä isänpäiväsunnuntain illasta!
Tuntuu, että vastahan kirjoitin, mutta... onhan siitä jo parisen viikkoa. Herttinen!
Mihin nämä päivät menee? Katoaako ne vain johonkin mustaan aukkoon, käytettyjen ja menneiden päivien piiloon? Näistä marraskuun päivistä jäljelle jää päivämääriä, muttei varsinaisesti mitään tarkempaa muistikuvaa, mitä minäkin päivänä on tapahtunut... lisäksi koko ajan tuntuu, kuin olisi ilta - päivä ei juuri valkene, jos ei satu olemaan ihan poikkeuksellisen aurinkoinen ja kirkas päivä.
Kai se on tätä marraskuuta.

Tänään on kaikkialla juhlittu isiä <3
Me kokoonnuimme mummulaan, mun lapsuudenkotiin, missä koolla oli oman perheen lisäksi siskon perhe. Nämä on niitä hetkiä tähän pimeimpään vuodenaikaan, joista saa iloa ja voimaa... yhteiset tapaamiset ja ilo siitä, että voidaan kaikki kokoontua syömään mummun keittämää lohisoppaa ja ihanaa Britakakkua <3
Sen jälkeen (yleensä me naiset, siis mummu ja me siskokset plus jonkinlainen otos meidän lapsia) maataan "ruokaperäisillä" kylki kyljessä mummun ja papan isossa sängyssa, muistellaan menneitä tai höpötetään tulevia. Samaan aikaan pappa ja muu miesväki päivittää urheilu-uutisia tai jutustelee omia juttujansa olohuoneen puolella. Joku lapsista (niistä jo aikuisista tai melkein aikuisista :)) yleensä hakee valokuva-albumin, josta aina uudelleen ja uudelleen löytyy helmiä lapsuuden kultaisilta vuosilta. Sitten tarkastetaan makuuhuoneen ovenkarmiin vuosia sitten piirretyt pituusviivat: "oonko mä joskus ollut noin pieni??"
Ihan parasta, että voi rutistaa omaa isää ja viedä paketin, pienen mutta tärkeän!

Sellainen sunnuntai täällä.

Muutoin kuuluu vaihtelevaa... innolla odotellaan ensi viikonlopun kädentaitomessuja, mutta samalla yritetään taltuttaa vihoittelevaa polvea. Visiitti ortopedin luona menneellä viikolla toi määräyksen magneettikuviin ja passituksen sairaslomalle. Liikkuakin kuulemma saa, sen mukaan, mitä jalka antaa myöten - mutta rauhassa on otettava ja levättäväkin on. Jos jonakin päivänä kuvittelenkin iloissani, että nyt tuntuu vähän paremmalle, on seuraava päivä taatusti taas yhtä konkkaamista. Ja viimeistään yöllä muistan jalan olemassaolon... joka kerta, kun vaihdan kylkeä, herään...
Jos kuulkaa tämä tästä vielä tulee entiseen kuntoon, lupaan alkaa huolehtia fyysisestä kunnostani IHAN TOSISSANI!!!
Vaivana ja murheena tämä on oikeesti pieni, jos ajattelee, mitä kaikkea voi eteen tupsahtaa. Mutta mikä kumma siinä onkin, että silloin terveyden ja hyvän kunnon merkityksen vasta tajuaa, kun jokin paikka tai raaja sanoo sopimuksen irti. Höh!
No, nyt vaan odotellaan, mitä tuleman pitää ja edetään sen mukaan.
Messuille kömmin oman jakkaran kanssa vaikka yhdellä jalalla. Samahan tuo istunko siellä vai kotona!
Hyvä mieli tuntuu ihan varmana polvessa asti, se on vissi juttu se :)

Ensi perjantaista sunnuntaihin (16.-18.11.2012) siis Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Suomen Kädentaidot- messut. Kipin kapin sinne kaikki näkemään, kokemaan ja tapaamaan mukavia ihmisiä :)
Ellis, Wirberry ja MINNA.nuu löytyvät piskuisesta metrin pöydänpätkästä C-hallin takaosasta, lähes messukahvilan vierestä ja viistosti messujen päälavasta oikealle.
Pöytämme numero on P176.
Tulkaa ihmeessä nykäisemään hihasta ja moikkaamaan, jos messuille eksytte!!
Meidän pikkupuotimme tarjoaa tuunattujen farkkujuttujen (made by Ellis) lisäksi uniikkeja pellavaluomuksia ja ihanan lämpimiä alpakkaneuleita sekä pitsimattoja (made by Wirberry) ja tänä vuonna uutuutena eilispäivän luonnonkuituisista pöytäliinoista ja verhoista valmistettuja uniikkeja vaatteita ja asusteita (made by MINNA.nuu). Tulkaatulkaa <3 <3 <3
Jos klikkaat blogin sivupalkissa olevaa messulogoa, pääset messujen kotisivuille ja voit katsoa mm. kivan messuohjelman sieltä :)





En muuten ole ottanut kuvan kuvaa lähipäivinä... tai lähiviikkoina. On niin pimeää... Tuo postauksen ylhäällä oleva vanha räpsy on iPhonen Vintage Cam- kokeilu olohuoneesta. Siinä jotenkin selkeimmin näkyvissä yksi supertärkeä asia... musiikki <3
Ainoa rekvisiittasoitin on pianon päällä asustava vanha vintage-trumpetti. Kerran kokeilin, saisinko siitä jonkinlaisen äänen... Juu sain. Mutta en sitten viitsinytkään toista kertaa koittaa :))) Mutta on se niin nätti <3
Ajattelin muuten, että voisi olla pienen marraskuisen arvonnan paikka. Jotain pientä, sinistä, tuunattua...
Lähipäivinä :D

Iloa ja valoa marraskuun pimeään!


Ellis

18 kommenttia:

  1. Juuri tuollaisia hetkiä omien rakkaitteni kanssa kaipaan :( Vaan välimatka on sen verran pitkä, että tänään vietimme isänpäivää vain oman perheen kesken.
    Olen tulossa Tampereelle ensi lauantaina, toivottavasti nähdään messuilla :)
    Mukavaa viikonalkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on tärkeitä nuo hetket... ymmärrän hyvin tuon välimatka-asian, kun itsekin aikanaan asuin monensadan kilometrin päässä, pienten lasten kanssa sieltä ei aina niin vaan lähdetty kotikonnuille tavallisen viikonlopun mittaisen ajan takia ajamaan...
      Tosi hieno juttu, että oot tulossa messuille!! Tulethan sitten varmasti hihkaisemaan tai hihasta nykäisemään :))
      Mukavaa uutta viikkoa sinullekin!

      Poista
  2. Voih, miten ihana tapa teillä on viettää isänpäivää :)
    Oma isäni nukkui sairauden uuvuttaman lähes päivälleen 2 vuotta sitten, kävin viemässä haudalle kynttilän. Ikävä on välillä kova..

    Voi siun polvea.. :(

    Mutta ensi lauantaina nähdään, olen ihan täpinöissäni :))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se ihanaa kokoontua. Meillä on pieni mutta tiivis perhe, kaksi sisarusta, siskolla kaksi ja mulla kolme lasta. Miehet päälle ja pari koiraa plus nuorison tyttö- tai poikaystävät :))

      Oon pahoillani isäsi vuoksi, tämmöisenä päivänä ikävä varmasti tuntuu vielä suuremmalta.
      Halit sinne <3

      Lauantaita odotellessa :))) laitoin sulle sähköpostia :)

      Poista
  3. Moikkis muruski, meinaa kuule pienoinen panikue listiä alleen - ihan tosissani aattelin ehtiväni tänä viikonloppuna neuloa/surauttaa/luoda ja loihtia vaiks sun mitä, ja pöh ja iiiks!!! Sä kuullostat lähes levolliselta ;O ????? Oiskos jakaa reseptiä moiseen tyyneyteen?
    Juu, mutta isille ja vaarille annettua aikaa en tältä viikonlopulta pois antaisi! Jos sen takia on hommat vaiheessa, niin "mitä välii?"
    Toi polvihösseli kuullostaa nyt siltä, että taidan pakata messuille muun härpäkkeen sekaan jonniin verran tota burana-puolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikkis itselles muru! Kuules, mäkin oon ihan ihmeissään tään ajankäytön kanssa...
      Ja tää levollisen kuuloinen olotila ja tyyneys selittyy varmaan särkylääketokkuralla :) Sen verran tujut buranat sain lääkäriltä. Että semmoinen resepti :)
      Ja oot kuule ihan oikeessa, ei tämmöisiä päiviä voisi vaihtaa, ei.
      Juurikin mietin, mitä messuravintolaan pakkaisi tällä kertaa mukaan... niin hyvät eväät oli meillä viime vuonnakin. Nam!
      Jee, pian... ihan pian... :)))

      Poista
  4. Taatusti ilmestyn! Joko perjantaina tai sunnuntaina sen mukaan miten saan auton tai pääsen hyppäämään jonkun kyytiin:)

    VastaaPoista
  5. Ihana ja leppoisa isänpäivä teillä ollut...nuo on niitä parhaita...:)

    VastaaPoista
  6. Tosiaan marraskuussa päivät hukkuvat johonkin mustaan aukkoon, ainakin päiväsaikaan töissä olevalla on aina pimeää :|
    Hyviä messupäiviä sinulle! Minä olin su:na ELMA-messuilla HKI:ssä, suloisten eläinten lisäksi siellä oli myös käsitöitä :)
    Harmillista tuo polven vihoittelu, itsellänikin polvi kipeytyi n.20vuotta sitten ja aina rasituksessa muistuttaa itsestänsä.
    Tunnelmallinen 'vintage'kuva!

    VastaaPoista
  7. Kiitos :) Joo, tuo polvi on joskus ennenkin kiukutellut, mutta pikku kolhun jälkeen näköjään oikein kunnolla suuttui, kun ei meinaa itsestään parantua.
    Messuja odotan kyllä... kivaa vaihtelua tähän pimeään aikaan ja vähän mielenvirkistystäkin tuon polven harmituksen tilalle :)

    VastaaPoista
  8. Ollaan kuopiolaisten kanssa tulossa messuille lauantaina. Ajattelin tulla katsastaan sun pannulapputarjonnan. Ois tarvetta uusille =o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, tervetuloa :)) Nähdään lauantaina!

      Poista
  9. Hello! Minä ja Katjuska sännätään messuille heti perjantaina aamupäivällä. Puhuttiin, että teidän osasto on ihan ykkösjuttu:)) Nähdään ja ole nyt varovainen sen polven kanssa.

    VastaaPoista
  10. Heippis Taina! Tosi kiva, kun tuutte :))) Ootamme! Olen messuilla vaikka yhdellä jalalla, jos on tarvis :)
    Nähdään!

    VastaaPoista
  11. Voi Ellis olisin tullut jos olisin ollut Suomessa, toivottavasti saat myytyä paljon sun ihauuksia! Mukavia messupäiviä toivoopi laastarinaama.

    VastaaPoista
  12. Kiitos Sofia! Voi kunpa olisitkin päässyt tänne! Pikaista toipumista sinne :)

    VastaaPoista