sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Joskus tekis, toisinaan sitten taas ei


Tere!

Tulin vaan kertomaan, että meillä on pikkasen ollut otsat rypyssä arkiaikataulujen kanssa... 
tuntuu vähän siltä, että joku käy kähveltämässä vähintään kolmasosan vuorokauden tunneista. Sama tyyppi lisää takuulla mun aamupuuroon jotain hitaushippusia, jotka saa mut toimimaan tahmeasti ja heräämään huonosti arkiaamuisin.





Mukavat, kiireettömät metsälenkit ovat vaihtuneet hektisiin pikapyrähdyksiin lähipoluilla.
Lintujen laulua ei enää kuulu. Johtuuko se siitä, että en ehdi kuunnella, vaan kuumeisesti mietin, missä välissä paistaisi kanat ja laittaisiko pyykkikoneeseen pikaohjelman vai ehtisikö kunnon pesuohjelma pyöriä sittenkin ennenkuin vuorokausi vaihtuu.
Voihan lintujen laulun lakkaaminen toki johtua siitäkin, että osa linnuista on jo pakannut Samsonitensa ja matkustanut viisaasti lämpimämmille hoodeille. 


Kiireisimpinä aamuina sukkalaatikossa on vain väärän värisiä sukkahousuja, kahvikupista kolahtaa korva rikki, avaimet jäävät sisälle ja päivästä tulee bad hair day.
Polkupyörä talon nurkalla on vaihtunut oravanpyöräksi, joka polkee paikallaan, vaikkei mihinkään liikukaan.


Tänä iltana päätin, että nyt tähän tulee stoppi. 
Kermakaikkiaan, niinkuin Pekka Töpöhäntäkin sanoo.
Vedetään henkeä, sytytetään kynttilä ja nostetaan jalat pöydälle. 
Ei se mitään, että eiliset kahvikupit on vielä ikkunalaudalla. Tai että edellisviikonkin lehdet on vielä lukematta. 
Otetaan iisisti, hetki kerrallaan. Aatellaan positiivisesti siitäkin vähästä, mitä ehditään, vaikkei paljoa ehdittäisikään. Meillä on sittenkin tää hetki ja aika - huomenna tää on jo mennyt ja tilalla on uusi hetki.




Carpe diem.

Ellis



24 kommenttia:

  1. Ihana terapia teksti! Just näin! Who cares?

    VastaaPoista
  2. Tutulta kuulostaa - ja jos tuonkin viisauden oppisi vielä edes hetkeksi tämän elämän aikana, niin johan tässä passaisi elellä!
    Rauhallisempaa uutta viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta Lady! Kiitos, samoin rauhallista syysviikkoa sinne suuntaan :)

      Poista
  3. Oikein olet oivaltanut! Ja mulla on ollut ihan ikävä Elmaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla... Elma lähettää sulle special-terkut <3

      Poista
  4. Kuulostaa niiiin tutulta tuo hektisyys!
    Siksi yritänkin joka ilta hetken rauhottua, kynttilänvalossa, sukkapuikot kilisten :)
    Rauhallista viikkoa Ellis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, ihanaa viikkoa sinne! Tuo sun rentoutumiskeino kuulostaa niin hyvältä...

      Poista
  5. Arkinen oravanpyörä vie niin helposti mennessään. Ihana pysähtyä ja ehtiä kuulemaan se linnun laulukin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta! Tänäänkin ollut niin täysi päivä, että oon vielkin ihan pyörällä päästäni...

      Poista
  6. Ihana oivallus! Itselle täytyy opetella olemaan armollinen. Elämä soljuu eteenpäin vähemmälläkin stressaamisella. Sotkua ja epäjärjestystä täytyy vain oppa sietämään. Itse olen opppinut jo hieman siihen etten ihan kaikesta niuhota ja stressaa :) Iltaisin teen pitkän lenkin koiran kanssa ajatusiani tuulettaen vaikka koti olisi kuinka kaaoksessa ja jääkaapissa pelkkä valo. Voimia oravanpyörän selättämisessä ja mukavaa syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kun vain aina muistaisikin tuon armollisuuden, itseään kohtaan. Mä tänään kans valitsin pitkän koiralenksun raittiissa ilmassa, vaikka sisäliikkaharrastus olisi kutsunut. Pakko vaan välillä rauhoittua.
      Iloa sulle myös syksyyn!

      Poista
  7. Niinhän se menee: tekemistä olisi vaikka kuinka ja kaiken paljous lamaannuuttaa niin ettei tiedä mistä aloittaisi ja lopputulos on, että ei saa aikaiseksi mitään.. Mutta onneksi voi aina sytyttää sen kynttilän ja ajatella, että mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa lopulta on, vaikka hetken vaan istuksisin ihan rauhassa. Pirteitä syyspäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle käy just noin silloin, kun kiire ja arki lyö yli laidan. Ei oikein osaa tarttua mihinkään, kun on liikaa kaikkea. Kyllä se pienikin rauhoittuminen auttaa...
      Ihania syksyn päiviä sulle myös!

      Poista
  8. Eläköön ihanat kiireettömät aamut...:)
    Niitä sinullekkin toivotan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niitä odotellessa... nauti sinä, ystäväni <3

      Poista
  9. Mennä viikolla jo ajoittain aattelin, että ehkäpä tämä tästä, kunnes päästiin torstaihin ja pakka alkoi horjua holtittomasti ja minä säntäilin nappaamassa kiinni sen minkä kerkesin. Huokaus. Onneksi välissä on ollut erinomaisen inspiroiva wiikendi, niin jaksoin taas käydä tämän viikon kimppuun uusin voimin ja virkistynein mielin. Pirteyttä ja syyskuulaita pysähdyshetkiä sinullekin sis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun pakka on jo tänään tiistaina niin horjuva, että en tiiä, auttaako kiinni ottaminen enää.... mutta onhan huomenna jo puoliväli viikkoa, eikös? Sieltä se weekendi taas lähestyy. Pitääpä olla kuulolla, mitä inspiroivaa on tapahtunut sulle. Pitäiskin muutenkin saada vaihtaa muutama ajatuksen untuvikko, syksyn kässäilyistä ja vaikka mistä muustakin! Soon, sis, soon!

      Poista
  10. Sama meno täälläkin, en ole edes blogimaailmaan ehtinyt! Linnut eivät laulele, mutta tikka tuossa koputteli aitaan innokkaasti ja sai ihan ikkunaan moista ihmettelemään. Nautihan lauantai-illasta :)

    VastaaPoista
  11. Jes, hieno juttu ja oikea suunta! Oliskos mitään vinkkejä tällaiselle ikistressaajalle, joka päättää aina hidastaa, muttei sohvannurkassakaan saa päästään häädettyä niitä stressinaiheita?

    Pari päivää sitten tosin onnistuin aika hyvin keskittymään olennaiseen, kun seurasin rantakiveltä kahdeksanhenkisen joutsenperheen aamupuuhia. Luontoterapiaa. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti ikä tuo tullessaan tietynlaista anti-stress -asennetta - odota vain, vielä huomaat, että unohdat stressata. Ja hei, tuo luontoterapia taitaa olla aika tehokas keino :D

      Poista