Pitkän ja kiireisen viikon jälkeen umpiväsyneenä en edes kuule aamulla, kun ovi käy. En luultavasti ikinä pystyisi kuin armottoman pakon edessä saamaan itseäni vapaapäivänä ylös ja ulos siihen aikaan...
Mutta sinne hän menee...
Iltapäivän kääntyessä jo paremmalle puolelle kotiin saapuu tyytyväinen ulkoilmalle ja heikosti savulle tuoksuva mies koirineen ja reppuineen. Kahvit on termarista juotu, makkarat syöty. Ulkorakennuksen tikkaisiin on kiinnitetty hyvässä lykyssä muutama saalis odottamaan jatkokäsittelyä.
Seuravan kerran minä näen saaliin jonakin kauniina päivänä paistinpannulla. Kuten tänään.
Metsoa punaviini-pippuri-marinadissa, riisiä, porkkanoita ja puolukkahilloa.
Kuvat kertokoon... taivaallista tuoksua ja makua en mitenkään pysty tähän välittämään.
Kokki ei suostunut itseään kuvattavan...(ajatteli varmaan, että kohta on nälkäisten jono ovella :)), yhden salaotoksen sain napattua...
Näillä eväillä ommellaan taas huomenna muutamakin juttu... messutkin jo uhkaavasti lähestyvät.
Viikon päästä Ellis heiluu kassien ja muiden tuunausten kanssa Tampereen Kädentaitajien messuilla, ystävänsä Viipin ja tämän hurmaavien mekkojen ja muiden ihanien luomusten kanssa... :))
Tunnelmallista marraskuun perjantai-iltaa kaikille!
Ellis
Voi nam... Minä kyllä ymmärrän etämiehen aikaiset herätykset. Tässä jo viidettätoista syksyä olen oman mieheni mukana kulkenut; muistan ajat jolloin herääminen ja lähteminen oli niiiin vaikeaa ("ei hitto onko tonne pakko lähteä palelemaan"), mutta nykyään olen yhtä innoissani kuin mies itse. Metsästys ja luonnossa liikkuminen (ja koirien huiman riistatyön seuraaminen) ovat sellaisia juttuja, että niihin jää positiivisessa mielessä koukkuun!
VastaaPoistaMetso näyttää herkulliselta! Sitä en ole koskaan maistanut, mutta tänä syksynä meillä on syöty jo sorsaa, kyyhkystä, teertä ja jänistä; pyytä ja fasaania on vielä pakkasessa odottamassa... Ja nyt tuli kauhea nälkä!! :)
Upea ateria, voin vain kuvitella tuoksun, hhmm.. :)
VastaaPoistaTuo kuvaotos on mitä mainoin, eihän me naiset miehistä muuta katso, kuin pakarat. Pakarathan kertoo kaiken, millainen etämies sinulle on. (meniks tää liian härskiksi??) ;)
Mahtavaa omavaraistaloutta!!
VastaaPoistaHyvältä annos näyttää ja voin kuvitella tuoksun...
Hyvän kuvan etämiehestäsi saitkin napattua...☺☺
Ansku: Ihana kommentti (sanoi etämieskin) :)) Minäkin olen muutamia kertoja miehen matkassa metsällä ollut - ja täytyy sanoa, että kyllä vaikutuin näkemästäni ja kokemastani. Ei niitä saaliita niin vaan haeta sieltä...niitä annetaan. Jos suotuisa päivä sattuu olemaan. Taitoa ja kärsivällisyyttä, rauhoittumista ja malttia kysytään. Ja koirien työskentelyä on mahtavaa seurata, oon ihan samaa mieltä. Siltikin jään mielelläni peittojen alle aamuisin (ainakin vielä)... Koirien kanssa sen sijaan tulee samoiltua viikottain metsällä, lenkitysmielessä.
VastaaPoistaJuu, metso on -muiden riistalintujen tavoin - tosi herkkua. Meillä sitä löytyy aina joulupöydästä ja sen lisäksi silloin tällöin harvoin, kuten eilen :)
maiju: hehee :))) Jopas tulikin vahingossa napattua kuva oikeasta kuvakulmasta! Kun ei kerta silmiä voinut kuvata, niin tottahan toki pakarat...heh!
Irmastiina: Juu, omavaraistalous toimii aina silloin tällöin. Nyt kun on ollut hyvä lintuvuosi (noin niinkuin riistamielessä, sanovat), on lintuja saatu hyvin pakkaseen. Niitä on kiva talven aikana sieltä valmistaa. erityisrn kivaa siinä on se, että minä pääsen noiden ruokien kyseessä ollessa aina valmiiseen pöytään :))
Kuvasta tulikin varsinainen suksee :))
Eh, metsästyksestä en ymmärrä mitään, niinkus tiedät, mutta uskon että ateria on ollut herkkua! Ja valmiiseen pöytään istahtaminen tekee herkusta vielä herkumpaa:)
VastaaPoistaHyvä pefakuva!
Herttinen, messut on ihan just ja mä oon niiiiin vaiheessa, että taidan tulla paikalle edustamaan uutta "viimeistele itse"-trendiä (jonka juuri keksin;)).
Kerran olen syönyt auton alle jäänyttä metsoa ja hyvää oli.
VastaaPoistaSun kannattais Ellis järjestää blogiarvonta, jonka voittaja pääsee etämiehen valmistamalle riistaillalliselle. Tuon kuvan jälkeen voi olla runsaasti osallistujia ;)
Iik, onks ne kädentaitomessut jo viikon päästä. Saapa nähdä ehdinkö tänä vuonna paikalle. Hannan kanssa kovasti suunniteltiin tulevamme, mutta nyt kun Hanna jo jakautui etuajassa kahtia, niin se saattaa muuttaa suunnitelmia. Kiva olis osastollanne piipahtaa!
Hei Ellis! Arvontapalkkioni saapui perjantaina, joten tuhannet kiitokset ihanista magneeteista, jotka nyt koristavat jääkaappimme ovea :)
VastaaPoistaVipi: Heh... sehän voisi ollakin meidän brändin tunnus: "viimeistele itse" ...:) Siis vaiheessa on moni kassi ja essu täälläkin vielä. Oon tehnyt valmiiksi tiettyyn vaiheeseen asti, mutta kukahan tekis loput?
VastaaPoistaOnneksi on olemassa viimetippa! Muuten ei tulisi mitään :D
Maitolaiturin Kyllikit: Juu ehdottomasti arpajaiset :) Etämies on ihan häkeltynyt kuvan saamasta huomiosta, se takuulla riemastuu... :D
Jep, messut on ensi perjantaista sunnuntaihin. Tule moikkaamaan, jos ehdit siellä pyörähtää!
Saranella: Ole hyvä :) Kiva, että magneetit olivat mieluisat ja löysivät perille.
Mukavaa marraskuun jatkoa sinne!
Tsemppiä messutuotteiden viimeistelyyn! Olen kyllä juurikin samaa mieltä siitä, että jos sitä kuuluisaa viime tippaa ja varsinkin viimeistä yötä ei olisi, ei mikään koskaan valmistuisi.
VastaaPoistaKiitti Elina! Nyt on auto pakattu ja aamulla nokka kohti Tamperetta :)
VastaaPoistaVoi miten kivaa, että olette messuille menossa!
VastaaPoistaToivottavasti otat paljon kuvia :)
Täällä yksi onnellinen made by Elliksen omistaja!
Kirsikka: Kamerakin pakattu, patterit pitää vielä muistaa... Messuilla on ihana tunnelma... aina vaan tuntuu, että olisi pitänyt ehtiä vieläkin enemmän tekemään... mutta näillä mennään.
VastaaPoistaIhanaa, että tykkäät bägistä :)