Olin nääs päättänyt pestä ikkunat ja minä jos kuka olen mestari siirtämään töiden aloitusta. Varmaan siinä toivossa, että jostain ilmaantuu jotain mukavampaa puuhaa.
Kun ei alkanut ilmaantua, keksin alkaa maalaamaan makuuhuoneen vanhaa pallojalkalipastoa. Olin jo ostanut ihanat uudet nupit lipastoon ja äkkiä sainkin lipaston tyhjennettyä. Kannettiin se keskimmäisen kanssa takkahuoneeseen ja samantien pesin sen.
Sitten vaan maalipurkille, sille valkoiselle.
Ylläri! Maali oli kuivunut. Piste.
That´s it. Lipasto jäi siihen odottamaan, että pääsen maalikauppaan... Mrrr.
Ei siis auttanut muu kuin alkaa pesemään noita ihania 3-kerrosikkunoita. Joita ei ole ihan vähän.
Kun sisuunnuin ja aloitin, kello kävi jo kymmentä kohti illalla. Puolen yön maissa suurin osa ikkunoista oli pesty ja vain ne muutamat, jotka pesen vain sisä- ja ulkopuolelta jäivät jäljelle.
Piti vielä aamulla tehdä tarkistuskierros, kestääkö pesujälki päivänvaloa. No joo, kelpuutetaan... ihan jo siitäkin syystä, että en kyllä olisi samaan urakkaan tänään lähtenyt.
Keskiyön puutarha, unikot hehkuu...
Huomenna matka vie Ruotsiin, muutaman päivän kiertueelle... suunta ei vielä ole ihan selvä, mutta sinne minne nenä näyttää. Tarkoitus on poikkeilla matkan varrelle osuneissa loppiksissa ja antiikkiliikkeissä. Parin kesän kokemuksen mukaan automme taitaa olla melko täysi kotiin palatessa...
Mukavia, lämpimiä ja mansikanmakuisia päiviä kaikille!
Ellis
