Kaulassani roikkuu vanha, kaunis avain. Sain sen hyvältä ystävältäni tuliaiseksi ja lahjaksi, eikä siinä todellakaan kaikki: avaimen perässä oli hurmaavin mekko ikinä - kiitos ihana Viipi!!
Omin käsin ystäväni ompelema pellavainen ja pitsikukkainen unelma. Helman herkät pistot ja pitsikukat eivät voisi olla minulle mieluisampia kuin nämä. Ihanaihana!!!
Käsillä tekemisen ja tuunaamisen riemu on rajaton, kun sen riemun voi vielä jakaa muiden - usein samanlaisten höpsöjen haaveilijoiden - kanssa. Niin mekin Viipin kanssa taidetaan tehdä...
Ystävän lahja on arvokas, siinä on pieni pala tärkeän ihmisen haaveita, unelmia ja sielunmaisemaa mukana.
Kannan tämän mekon onnellisena, avain aina mukanani <3
Kuvausassistentti on ihastunut myös mekkoon :D
..taitaisi haluta samanlaisen...
Ihanaa kesän myöhäistä iltaa!
Mekko-Ellis
Voi ihana, mikä mekko..
VastaaPoistaOlisipa minullakin tuollainen ystävä... siis käsistään taitava. Ystävä minulla kyllä on...:)
Ja aivan ihania ystäviä olen saanut täällä blogimaailmassa...:)
Kuten sinut!
Kiitos samoin, Irmastiina! Täällä löytää myös ihania uusia ystäviä. Ja mekko... tykkään niin <3!
VastaaPoista