tiistai 22. tammikuuta 2013

Töissä tiistaina

Talven riemua ja arkista aherrusta. Kuvina tunnelmat tältä päivältä, ihan pienten kuvatekstien kera...

                                                  Talviliikuntakausi on hyvässä vauhdissa...



Arvaattekin jo, meillä on meneillään luistelukoulu :)


                                                Tänään opittiin liukumaan ja jarruttamaan...




                                                            Minäkin pysyin pystyssä :D


           Luistinradalta suoraan syömään: ihanaa ohrasuurimopuuroa, vastapaistettuja sämpylöitä...    






Päivän lukkari kuvina.


Satutunti: Ihanat Onneli ja Anneli, menossa jo 4.osa :)


Päivän look... kerrospukeutuminen on pop!


Kotimatkan maisemia...



Puss & kram tiistai-iltaan!

Ellis 

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Hiukset solmussa

Jos haluat nopeasti rennon lookin hiuksiisi, kokeile solmua. Solmuun et tarvitse mitään kiinnitysvempaimia, et pinnejä etkä lenksuja. Riittää, jos omistat tarpeeksi pitkät ja karheat hiukset.

Tee näin:

1. Jaa hiukset kahteen yhtä suureen osaan, ikäänkuin olisit laittamassa niitä saparoille.
2. Ota molemmista osista kiinni melko juuresta ja vie osat takana ristikkäin ja tee hiuksista aivan tavallinen solmu. Kiristä.
3. Tee samalla tavalla toinen solmu, jolloin hiuksista muodostuu umpisolmu.
4. Kiristä ja suhauta vähän lakkaa päälle, niin solmu pysyy paremmin kiinni.


Itse en alkuun laittanut lakkaa ollenkaan, lisäsin sitä vasta paljon myöhemmin, kun olin lähdössä ulos.
Hiuspuuterilla saa varmasti tarvittaessa karheutta hiuksen pintaan, jolloin liukkaammatkin hiukset varmaan pysyvät solmussa paremmin.


Oma solmuni on jo kuvassa vähän rönsyilevä... muistuttaakin ehkä enemmän linnunpesää kuin rennonsiistiä solmukampausta. Lintukin on näköjään huomannut, että sopivaa pesäainesta on saatavilla...




Nyt menen sitomaan solmut kengännauhoihin ja sen jälkeen ulos reippailemaan :)

Aurinkoista sunnuntaita!

Ellis

tiistai 15. tammikuuta 2013

Keventäjä

Heissulivei!

Viikko on taas vauhdissa, päivä pidentynyt ja uusi elämä hyvin alkanut :)
Ruokailutottumukset on saatu kiepsautettua puolivahingossa niin, että minä *viimetipan ihminen*, olen kerrankin ajoissa jo edellisenä iltana miettinyt tosi tarkkaan, mitä lastaan lautaselle itselleni, mitä nuorisolle - siis työpäivän jälkeen. Se hetki on nimittäin mulle se päivän kriittisin hetki, noin niinkuin ruokailuja ajatellen.

Työmatkaan kuluu vajaa tunti (60 km), joten jos mulla on koulua kolmeen, olen kotona himpan ennen neljää. Jos en poikkeile. Ja nykyään poikkeilen tosi harvoin, kaupassakin käyn usein vasta illalla.
Koulussa syön lounaan jo niinkin aikaiseen, kuin 10.30, joten pitkänä päivänä - kuten tänäänkin - on pakko olla jotakin pientä evästä. Mulla on openhuoneen jääkaapissa Valion mansikkakeittoa (se vähäkalorisempi vaihtoehto) ja kassissa appelsiini. Niillä mentiin ja pärjättiin ihan hyvin tänään. Kotiin kun pääsin, jo oli sellainen olo, että nyt äkkiä jotain...
Niinpä lautaselle pääsi sunnuntaisia lihapullia ja kasvisgratiinia. Samalle lautaselle pilkoin vielä salaatin,   kurkkua ja muutaman viinirypäleen. Niin ja raejuustoa. Ja nyt on maha täynnä :)

Eilen tekaisin hyvän ruokaisan salaatin... Se oli niin hyvänmakuinen ja täyttävä, että ajattelin napata siitä kuvan tänne, jos vaikka muistaisin tehdä joskus uudestaan.



Salaatti koostui seuraavista aineksista:

* jääsalaattia
* kurkkua
* vihreitä viinirypäleitä
* fetakuutioita öljyssä, mukana aurinkokuivattua tomaattia (Apetina)
* Pepperoni Light -makkarasiivuista leikattuja ohuita ja kapeita suiroja (Snellman), tässä muuten proteiinia 30 g / 100 g ja hiilihydraattia vain 3,0 g / 100 g.
* kylmäsavulohta, siivuja pieninä paloina (Pirkka)
* keitettyä kananmunaa lohkoina

Tähän salaattiin voi varioida aineksia oman maun mukaan - itse tykkään tehdä sellaisen hässäkän, joka on ruokaisa olematta kuitenkaan raskas... niistä tulee kyllä vatsa täyteen, mutta jää silti jotenkin kevyt olo :)



                                    Mulla on täällä tämmöinen kotiapulainen ^

On siis menossa pyykille, kuten huomaatte... Elman suurinta huvia on napata pesupallo ja rymistellä sen kanssa ympäri huushollia.
Nyt meillä on visainen probleema: Elman kanaloon on tarttunut jostain isohko purukumi :/
Nyt sitä onkin jo sen lisäksi mun housuissa, paidassa ja varmaan sohvassakin. Mutta kyllä noista tekstiileistä selvitään, kunhan saisin sen jotenkin irti pikku reppanan kainalonahasta... Huoh <3


Halit sinne,

Ellis

torstai 10. tammikuuta 2013

Ystäväni vaaka

Jaahas, reilu viikko takana herkutonta elämää... ei karkkia, ei leivonnaisia, vähemmän leipää, enemmän kasviksia ja hedelmiä...
Oon siis ottanut lusikan kauniiseen käteen ja aloittanut. Eikä se nyt niin vaikeaa ollut! Paljon vaikeampaa se olisi varmaan ollut puolen vuoden tai vuoden päästä. Alkuhan se on monesti hankalinta... kun asian saa käyntiin, päättäväisyys kasvaa ja pienen pienistäkin tuloksista saa potkua jatkaa eteenpäin.




Oon taas noudattanut samaa kaavaa kuin viimeksikin: töissä otan himpan verran vähemmän ruokaa lautaselle, ainakin peruna-pasta-riisi- osastoa ja salaattia sitten puolestaan vähän reilummin. Yksi näkkileipä per lounas... ah, rakastan koulun näkkäriä, siitä en kokonaan luovu! Ja voi - tai tarkemmin Oivariini... sehän laitetaan tietenkin reikäpuolelle ;)




Iltapäivällä hedelmä tai vastaava, jos on pitkä päivä ja sitten kotona heti jotain nopeaa ja hyvää lautaselle... raejuustoa ananaksella, kanasalaattia, munakas... sillä taintuu suurin nälkä. Kuppi kahvia päälle. Illalla maustamatonta jogurttia mustikoilla ja pähkinöillä tai jotain vastaavaa.

Vaa´alle en ole erehtynyt kuin kerran, siis sen järkyttävän alkumittauksen jälkeen... pientä edistystä oli  lukeman mukaan, joten voin kyllä kertoa, että me ollaan vaa´an kanssa ihan hyvät kaverit :) Huomenna on sitten eka puolivirallinen punnitus...

Yhden yön päässä perjantai ja viikonloppu!
Nyt täytyy tarkkaan miettiä kauppalistalle jotain sallittua herkkua ja oikein hyvää ruokaa, ettei sorru jo tavaksi tulleisiin junkfood -osaston makupaloihin (sipsit ym.)... ne saa kyllä nyt jäädä unholaan.
Joka tapauksessa, oon luvannut itselleni, että kerran viikossa saa vähän herkutella... sitä paitsi, etämiehellä on huomenna onnea-päivä, joten ehkäpä ihan pikkuisen jäätelöä?

Ehdottomuus... not. Ei sovi ollenkaan mun luonteelleni. Pystyn ihan hyvin kieltäytymään kekseistä ja suklaakonvehdeista, rasioita seikkailee nytkin töissä kahvipöydässä, mutta kun päätän etten ota, en ota. En kuitenkaan ajattele, että ei ikinä koskaan. Sellaista ehdottomuutta siis tarkoitan - sellainen ei ole mun juttu.
Opettelen mieluusti itseni kanssa sellaisen tavan syödä ja nautiskella herkkuja, että ihan totaalikieltäytyjäksi ei tarvitse ryhtyä. Kaikkea kohtuudella.
Mutta nyt alkuun on oltava tiukka, on saatava omat vanhat mitat takaisin = saatava omat vaatteet mahtumaan kinnaamatta päälle!




Aina vaan ja edelleen on mielessä se toive, että näkisi tässäkin asiassa metsän puilta... että osaisi olla niin kaukaa viisas, että saisi juurrutettua itselleen hyviä, pysyviä elämäntapoja.

Voimaannuttavaa viikonloppua!

Ellis

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

And the farkkukoru goes to...

Ensinnäkin hurjan paljon kiitoksia taas teille kaikille, että olette laittaneet kommenttia ja osallistuneet avontaan!! Ootte niin kannustavia <3




Käytin ensimmäistä kertaa arvonnassa random number generatoria, koska yhtään onnetarta ei näkynyt paikalla. Olin siis kirjoittanut kaikki arvontaan osallistuneet nimet, kunkin niin monta kertaa kuin kullakin oli arpoja, paperille... josta siis olin aikeissa leikata arpalipukkeet maljaan. En kuitenkaan leikannut lippuja irti, ja koska nimet = arvat olivat kommentointijärjestyksessä, ne oli helppo äkkiä numeroida.

Random generator arpoi numeron kuusi (6), joka osui kolmentena kommentin jättäneen Sofian jälkimmäiseen arpaan!
                                                                ONNEA SOFIA :D

Laitatko mulle sähköpostia, haluatko koruusi S-kirjaimen, vai kenties jonkun muun... tai muun pikku tekstin. Lisäksi tarvitsen vielä osoitetietosi  :)

Iloa viikkoon teille jokaiselle <3

Ellis



torstai 3. tammikuuta 2013

Päämäärä ei aina ole määränpää

Kun ollaan jonkun alussa, on aina helpompaa. Helpompaa päättää ja aloittaa, ehkä vähän helpompaa pysytellä päätöksessä tai tavoitella päämäärää.
Mulla se on näin. Syksyllä koulutyön alettua saan itseni ruotuun, odotan oikein sitä kurinalaisuutta, jonka lukujärjestys tuo tullessaan. Samalla järkkään omaan päähäni lukujärjestyksen, jonka mukaan teen niin monta kertaa viikossa noin ja menen tuonne tuohon aikaan tuollaisena viikonpäivänä.
Pysyttekö enää perässä?

Sama toistuu tammikuussa, kun vuosi vaihtuu. Aloitan taas. Laitan itseni ruotuun, mietin, mitä Elliksen lautasella on ruoka-aikaan ja miten monta kertaa viikossa laitetaan lukujärjestykseen oma liikuntatunti :)

Koska tunnen itseni jo tähän ikään mennessä verrattaen hyvin, tiedän, että väliin tulee aina muuttuvia tekijöitä: saattaa pukata flunssa päälle... kelit voivat olla esteenä hiihtämiselle... mitä niitä syitä nyt onkaan... jotain, mikä ensin lipsauttaa yhden päätöksen. Sitten toisen... ja kohta huomaan, että kaikki on taas aloitettava alusta. Ja minä jos kuka olen ollut aina tosi hyvä keksimään syitä ja antamaan itselleni anteeksi lipsahdukset. Niiden jälkeen on vaan niin vaikeaa taas vaatia itseltään sitä, mitä aluksi lupasi vaatia.
Mutta siis, pohjimmiltaan tykkään asettaa itselleni päämääriä ja tavoitteita. Ja välietappeja.
Ja palkintoja :)
On sitten jotain, mitä kohti suunnistaa ja mitä odottaa.
Vieläkö pysytte kärryillä?

Tänä(kin) vuonna oon asettanut itselleni päämääriä.
Oon ajatellut, että nyt yrittäisin tehdä siitä matkasta päämäärään mielekkään. Niin, että sitten jonakin päivänä, kun toivottavasti määränpää häämöttää ja pääsen jo hipaisemaan sitä, kaikki ei lopahda siihen. Että tästä tulisi jotain pysyvämpää, jotain, millä olisi niin positiivisia ja kokonaisvaltaisia vaikutuksia, että siitä kannattaisi tehdä tapa elää.
Että se matka jotenkin vaan jatkuisi ja jatkuisi... eikä loppuisi siihen määränpäähän.
Nyt varmaan jo tipahditte?




Neljä tärkeintä omaa päämäärää, joita kohti olen jo etsimässä polun alkua...

*  Yritän syödä terveellisemmin. Säännöllisesti ja alkuun ainakin "semikarpaten", että saan vauhtia tähän touhuun. Olen jättänyt karkit ja leivonnaiset pois - poikkeuksena sallin, jos menen kylään, syntymäpäiville tms. Mutta siis kaikki muut makeat. Hiilareita vähemmäksi, ei kuitenkaan kokonaan pois (töissä ruokailen lasten kanssa, lautasella on oltava samaa, monipuolista ruokaa kuin heillä, jotta annan oikean esimerkin). Sitäpaitsi ruisleipä on suuri rakkauteni, en halua luopua siitä kokonaan <3
Tavoitteena tässä on paitsi ihan terveydelliset asiat pitemmällä tähtäimellä, myös antaa lähtöpassit uimarenkaalle, joka sinnikkäästi kulkee vyötäröllä mukana...

**  Säännöllinen liikunta palatkoon ja sisältyköön mun jokaviikkoiseen elämääni. Tervetuloa hiki ja sykkeennousut! Tervetuloa kipeät lihakset, teitä on ollut ikävä!
Ennen polven tähystystä (joka on nyt alkuvuoden ohjelmassa) teen niitä asioita, joita pystyn: kuntosali, uinti?, hiihto?... kokeiluun heti, kun kelit sallii taas. Sitten operaation ja kuntoutumisen jälkeen mahdollisimman monipuolista. Säännöllistä!

***  Käsityöt... niiden tekeminen motivoi tekemään aina enemmän ja enemmän.
Koitan rauhoittaa sille aikaa, yritän tehdä käsitöiden tekemisen vähän "hallitummaksi", että koko koti ei olisi aina ennen jotain isoa käsityö-happeninkiä kuin pommin jäljiltä. Yritän järkätä työhuoneeseen kunnon valaistuksen, että ompelun aloittaminen ja lopettaminen ei olisi ainaista pakkaamista ja purkamista keittiön pöydältä. Tavarat ja tarvikkeet löytyisivät kukaties helpommin, pysyisivät jonkinlaisessa järjestyksessä ja ruokapöytä saisi olla ruokapöytä - kiitos!




****  Yritän karsia tavaraa. Karsia ylimääräistä ja selkiyttää. Luoda järjestystä ja löytää tavaroita ainaisen etsimisen sijaan.
Fengshuin mukaan elämään saa lisää energiaa karsimalla ylimääräistä ja turhaa tavaraa. Mulla taitaa olla aika paljon fengshuijattavaa... tulossa energinen vuosi?
Mutta... tässä yksi esimerkki, miksi mun kannattaa karsia ja selkiyttää:
Viimeksi ennen joulua en löytänyt kuusenjalkaa m i s t ä ä n.
Pakko oli sitten käydä ostamassa uusi jalka (10 euroa). Joulupäivänä menin hakemaan saunapuita liiteristä, kun silmiini osui.. mikäs muu kuin kuusenjalka. Ihan siististi hyllyllä, edessä vaan oli sopivasti joku ihmeellinen ryjälaatikko.
Fengshui on muuten mielenkiintoista... jokunen vuosi sitten luin artikkelin fengshuin pääpiirteistä. Jutun oheen oli listattu muutamia yleisimpiä vinkkejä, joilla voi vaikuttaa oman kotinsa energiaan ja tunnelmaan. Lukaisin listan ja ryntäsin heti eteiseen toteamaan, että meillä oli isohko peili lähes suoraan vastaapäätä ulko-ovea. Oli.
Fengshuin mukaan hyvä onni karkaa taloon tullessaan samantien peilin kautta ulos. Peiliä ei siis koskaan pitäisi eteisessä asettaa ulko-oven vastapäiselle seinälle.
Samantien peili sai lähteä. Muutamaa viikkoa myöhemmin muistin jutun uudelleen - ja kas, heti mieleeni tuli 3-4 asiaa, jotka olivat jotenkin onnistuneet loksahtamaan paikoilleen elämässäni tuon muutaman viikon aikana. Sellaisia ihan kunnon asioita. Issue-osastoa.
Sen jälkeen en ole naureskellut tai vähätellyt fengshuihin liittyviä juttuja, jos kohta en siitä oikeasti paljoakaan tiedä - enkä näin ollen voi sanoa sitä noudattavani. Ei sillä, en ollut sille aiemminkaan mitenkään naureskellut. Koko fengshui-juttu vaan oli aina mun mielestä tuntunut jotenkin ulkokohtaiselta.

Seriously, oliko kaikki silkkaa sattumaa? Who knows :))

***

Nyt vaan annetaan ajan kulua ja nautitaan... tuloksista, palkinnoista (en muuten ole keksinyt vielä yhtään palkintoa, mutta se ei liene kovin vaikeaa) ja ihanasta elämänmuutoksesta :D

Pakko vielä lisätä tuohon ekaan juttuun liittyen, että meillä on koulussa aivan ihana terveydenhoitaja <3
Muutama vuosi sitten, kun viimeksi kunnolla skarppasin, meillä oli diili. Kävin kerran viikossa puntarilla ja terkka merkitsi lukeman ylös. Toimi!  Sain itse tietoa, missä mennään ja tsemppiä rutkasti jatkaa aina viikko kerrallaan eteenpäin. Sen kevään aikana lähti 6 kiloa ja olo oli muutenkin tosi mahtava!

Meillä on taas diili, jonka mukaan alan käymään ensi viikosta lähtien perjantaisin puntarilla... kiloihin tässä ei nyt niin tuijotella, vaan ennemminkin aattelin sen niin, että pysyy vire päällä, kun on olemassa joku säännöllinen "kontrolli". Muutama muukin innostui ajatuksesta, joten luulen, että tsemppi-ilmapiiri ainakin on taattu!

Sokerina pohjalla (jos jaksoitte tätä elämänselvitystä tänne asti lukea :))... Ellis-blogi täytti toissapäivänä kaksi vuotta!
Kaikkien tähän postaukseen kommenttinsa jättäneiden kesken arvon sunnuntai- iltana 6.1. klo 20 yhden monogrammi-kaulakorun. Omalla nimikirjaimella tai muulla toivekirjaimella/pikkuruisella tekstillä.




Haluaisin kovasti kuulla, onko muilla päämääriä tälle vuodelle. Jos, niin minkälaisia. Kerro, kerro!
Kommentoida saa, vaikkei olisikaan :)

Säännöt vanhat tutut:
Kommentista yksi arpa.
Toisen arvan saat, jos olet lukija.
Kolmannen, jos haluat vinkata arvonnasta omassa blogissasi tai muualla.
Muistathan jättää jonkinlaisen nimimerkin tai yhteystiedon, jos kommentoit anonyyminä.

Onnea ja iloa tähän loppuviikkoon!



Ellis <3