Viikon lopulla auton nokka kääntyi taas työpäivän päätteeksi Raisan putiikin suuntaan - tätä aikaa olikin odotettu pitkään ja syystä: harmaa juurikasvu, siis oikeasti h.a.r.m.a.a, sellainen hopeanharmaa. Työkaverit olivat kylläkin sitä mieltä, että olisi ihan vinkeä väri, jos antaisin kasvaa, mutta... ajattelin kuitenkin säästää lähemmäs eläkeikää :D
Joten ei muuta kuin pinkkiin ihanaan käsittelyyn, pinkkiin terapiaan - mikä olikin aivan ihanaa varsin tunteellisen viikon jälkeen!
Raisa jo odottelikin, olin nimittäin noin puoli tuntia myöhässä (hups), omassa kalenterissa vähän epämääräinen aika kysymysmerkin kera... mutta vihdoin pääsin istahtamaan pinkkiin tuoliin!
Ja kuten varmaan arvaatte, täällä pinkki väri ei ole mikään pikku tehoste - se on olennaisin väri niin hanskoissa, harjoissa kuin föönissäkin - puhumattakaan koko putiikin ulkoasusta ja taiturin omasta lookista :D
Jostain syystä kuvat olivat joko ihan vinoja tai sitten ihan liian heilahtaneita... muutaman kyllä silti kelpuutin mukaan. Otin myös muutamankin kuvan Raisasta Marilynmukinsa kanssa, mutta niistä ei saanut mitään selvää...
Tälläkin kertaa kampaamosta poistui tyytyväinen Ellis uusissa kirkkaissa kutreissaan ja mieli keveänä -
kiitos Raisa jälleen kerran :D Uusi aikakin on jo plakkarissa - ja kalenterissa ISOLLA, en sitten ainakaan myöhästy!
Vappukin tuli, oli ja meni. Vanhimman tyttären kanssa käytiin aattona vappuajelulla ja ohikulkumatkalla pistäydyttiin Vääksyssä Ihanassa Lauran kaupassa.
Siellä on kuulkaa tavaraa, uutta ja vanhaa, vaatetta ja astiaa, kukkaa ja huonekaluja... melkein tekisi mieli sanoa, että mitä siellä ei ole, sitä ei ihminen tarvitse.
En kuitenkaan voi tällä kertaa sanoa tuota, koska menin metsästämään siniseen lipastoon
*KLIK* nuppeja - ja niitä siellä ei ollut. Paitsi muutama metallinen vedin.
Mutta kauppa on kuitenkin kerrassaan viehättävä, joten jos ohi kuljette, poiketkaa!!!
Sain sieltä kuitenkin mukaani muutaman orvokin ja ystävällisen palvelun :D
Muutakin olisi varmasti mukaan tarttunut, jos tytär ei olisi juuri silloin soittanut, että "viitsitkö äiti tulla tänne jonkun pussin kanssa, Elma kakkasi keskelle tietä kamalan kasan... "
Niinpä lähdin, saatuani pussin kassalta, vakaana aikomuksena poiketa taas seuraavan kerran ohi ajaessani tuonne ihanaan puotiin!
Samalla kadulla Lauran kaupan kanssa on pieni idyllinen kahvila erään talon kivijalassa. Toiveikkaana piipahdimme katsomaan, olisiko se ollut auki...
... mutta lappu ovessa kertoi, että kahvila aukeaa vasta 2.6.
Anyway... nupit löytyivät kuin löytyivätkin sisustusliikkeestä (jonka nimeä en hoksannut painaa mieleeni) samaisen kadun varrelta.
Ja AIVAN ihanat nupit löysinkin :D
Sain ne juuri vaihdettua, mutta en vielä ehtinyt nappaamaan kuvia lipastosta. Siitä siis lisää myöhemmin. Sen verran kuitenkin, että mielessä oli koko ajan valkoiset posliininupit, kunnes kaupassa olevat ihanat nupit sekoittivat täysin pääni, joten... valkoisesta ei ole tietoakaan näissä!
Onneksi oli hyvä makutuomari mukana, saatiin sekoitettua vieläpä kahta erilaista nuppia samaan lipastoon - lopputulos on (mun mielestä) eri hyvä!!
Tänään vappupäivänä on muuten ollut kaunis, tosin tuulinen ilma. Nappasin muutaman kuvan lenkiltä Elman kanssa.
Näinkin mahtavia herkkuja voi tulla lenkillä vastaan (kuohuviinilasillisesta puhumattakaan) :D Kiitos Satu!
Lämmitä ja leppoisaa toukokuun alkua!
Ellis
