Päämäärä ei aina ole määränpää

Kun ollaan jonkun alussa, on aina helpompaa. Helpompaa päättää ja aloittaa, ehkä vähän helpompaa pysytellä päätöksessä tai tavoitella päämäärää.
Mulla se on näin. Syksyllä koulutyön alettua saan itseni ruotuun, odotan oikein sitä kurinalaisuutta, jonka lukujärjestys tuo tullessaan. Samalla järkkään omaan päähäni lukujärjestyksen, jonka mukaan teen niin monta kertaa viikossa noin ja menen tuonne tuohon aikaan tuollaisena viikonpäivänä.
Pysyttekö enää perässä?

Sama toistuu tammikuussa, kun vuosi vaihtuu. Aloitan taas. Laitan itseni ruotuun, mietin, mitä Elliksen lautasella on ruoka-aikaan ja miten monta kertaa viikossa laitetaan lukujärjestykseen oma liikuntatunti :)

Koska tunnen itseni jo tähän ikään mennessä verrattaen hyvin, tiedän, että väliin tulee aina muuttuvia tekijöitä: saattaa pukata flunssa päälle... kelit voivat olla esteenä hiihtämiselle... mitä niitä syitä nyt onkaan... jotain, mikä ensin lipsauttaa yhden päätöksen. Sitten toisen... ja kohta huomaan, että kaikki on taas aloitettava alusta. Ja minä jos kuka olen ollut aina tosi hyvä keksimään syitä ja antamaan itselleni anteeksi lipsahdukset. Niiden jälkeen on vaan niin vaikeaa taas vaatia itseltään sitä, mitä aluksi lupasi vaatia.
Mutta siis, pohjimmiltaan tykkään asettaa itselleni päämääriä ja tavoitteita. Ja välietappeja.
Ja palkintoja :)
On sitten jotain, mitä kohti suunnistaa ja mitä odottaa.
Vieläkö pysytte kärryillä?

Tänä(kin) vuonna oon asettanut itselleni päämääriä.
Oon ajatellut, että nyt yrittäisin tehdä siitä matkasta päämäärään mielekkään. Niin, että sitten jonakin päivänä, kun toivottavasti määränpää häämöttää ja pääsen jo hipaisemaan sitä, kaikki ei lopahda siihen. Että tästä tulisi jotain pysyvämpää, jotain, millä olisi niin positiivisia ja kokonaisvaltaisia vaikutuksia, että siitä kannattaisi tehdä tapa elää.
Että se matka jotenkin vaan jatkuisi ja jatkuisi... eikä loppuisi siihen määränpäähän.
Nyt varmaan jo tipahditte?

Neljä tärkeintä omaa päämäärää, joita kohti olen jo etsimässä polun alkua...

*  Yritän syödä terveellisemmin. Säännöllisesti ja alkuun ainakin "semikarpaten", että saan vauhtia tähän touhuun. Olen jättänyt karkit ja leivonnaiset pois - poikkeuksena sallin, jos menen kylään, syntymäpäiville tms. Mutta siis kaikki muut makeat. Hiilareita vähemmäksi, ei kuitenkaan kokonaan pois (töissä ruokailen lasten kanssa, lautasella on oltava samaa, monipuolista ruokaa kuin heillä, jotta annan oikean esimerkin). Sitäpaitsi ruisleipä on suuri rakkauteni, en halua luopua siitä kokonaan <3
Tavoitteena tässä on paitsi ihan terveydelliset asiat pitemmällä tähtäimellä, myös antaa lähtöpassit uimarenkaalle, joka sinnikkäästi kulkee vyötäröllä mukana...

**  Säännöllinen liikunta palatkoon ja sisältyköön mun jokaviikkoiseen elämääni. Tervetuloa hiki ja sykkeennousut! Tervetuloa kipeät lihakset, teitä on ollut ikävä!
Ennen polven tähystystä (joka on nyt alkuvuoden ohjelmassa) teen niitä asioita, joita pystyn: kuntosali, uinti?, hiihto?... kokeiluun heti, kun kelit sallii taas. Sitten operaation ja kuntoutumisen jälkeen mahdollisimman monipuolista. Säännöllistä!

***  Käsityöt... niiden tekeminen motivoi tekemään aina enemmän ja enemmän.
Koitan rauhoittaa sille aikaa, yritän tehdä käsitöiden tekemisen vähän "hallitummaksi", että koko koti ei olisi aina ennen jotain isoa käsityö-happeninkiä kuin pommin jäljiltä. Yritän järkätä työhuoneeseen kunnon valaistuksen, että ompelun aloittaminen ja lopettaminen ei olisi ainaista pakkaamista ja purkamista keittiön pöydältä. Tavarat ja tarvikkeet löytyisivät kukaties helpommin, pysyisivät jonkinlaisessa järjestyksessä ja ruokapöytä saisi olla ruokapöytä - kiitos!

****  Yritän karsia tavaraa. Karsia ylimääräistä ja selkiyttää. Luoda järjestystä ja löytää tavaroita ainaisen etsimisen sijaan.
Fengshuin mukaan elämään saa lisää energiaa karsimalla ylimääräistä ja turhaa tavaraa. Mulla taitaa olla aika paljon fengshuijattavaa... tulossa energinen vuosi?
Mutta... tässä yksi esimerkki, miksi mun kannattaa karsia ja selkiyttää:
Viimeksi ennen joulua en löytänyt kuusenjalkaa m i s t ä ä n.
Pakko oli sitten käydä ostamassa uusi jalka (10 euroa). Joulupäivänä menin hakemaan saunapuita liiteristä, kun silmiini osui.. mikäs muu kuin kuusenjalka. Ihan siististi hyllyllä, edessä vaan oli sopivasti joku ihmeellinen ryjälaatikko.
Fengshui on muuten mielenkiintoista... jokunen vuosi sitten luin artikkelin fengshuin pääpiirteistä. Jutun oheen oli listattu muutamia yleisimpiä vinkkejä, joilla voi vaikuttaa oman kotinsa energiaan ja tunnelmaan. Lukaisin listan ja ryntäsin heti eteiseen toteamaan, että meillä oli isohko peili lähes suoraan vastaapäätä ulko-ovea. Oli.
Fengshuin mukaan hyvä onni karkaa taloon tullessaan samantien peilin kautta ulos. Peiliä ei siis koskaan pitäisi eteisessä asettaa ulko-oven vastapäiselle seinälle.
Samantien peili sai lähteä. Muutamaa viikkoa myöhemmin muistin jutun uudelleen - ja kas, heti mieleeni tuli 3-4 asiaa, jotka olivat jotenkin onnistuneet loksahtamaan paikoilleen elämässäni tuon muutaman viikon aikana. Sellaisia ihan kunnon asioita. Issue-osastoa.
Sen jälkeen en ole naureskellut tai vähätellyt fengshuihin liittyviä juttuja, jos kohta en siitä oikeasti paljoakaan tiedä - enkä näin ollen voi sanoa sitä noudattavani. Ei sillä, en ollut sille aiemminkaan mitenkään naureskellut. Koko fengshui-juttu vaan oli aina mun mielestä tuntunut jotenkin ulkokohtaiselta.

Seriously, oliko kaikki silkkaa sattumaa? Who knows :))

***

Nyt vaan annetaan ajan kulua ja nautitaan... tuloksista, palkinnoista (en muuten ole keksinyt vielä yhtään palkintoa, mutta se ei liene kovin vaikeaa) ja ihanasta elämänmuutoksesta :D

Pakko vielä lisätä tuohon ekaan juttuun liittyen, että meillä on koulussa aivan ihana terveydenhoitaja <3
Muutama vuosi sitten, kun viimeksi kunnolla skarppasin, meillä oli diili. Kävin kerran viikossa puntarilla ja terkka merkitsi lukeman ylös. Toimi!  Sain itse tietoa, missä mennään ja tsemppiä rutkasti jatkaa aina viikko kerrallaan eteenpäin. Sen kevään aikana lähti 6 kiloa ja olo oli muutenkin tosi mahtava!

Meillä on taas diili, jonka mukaan alan käymään ensi viikosta lähtien perjantaisin puntarilla... kiloihin tässä ei nyt niin tuijotella, vaan ennemminkin aattelin sen niin, että pysyy vire päällä, kun on olemassa joku säännöllinen "kontrolli". Muutama muukin innostui ajatuksesta, joten luulen, että tsemppi-ilmapiiri ainakin on taattu!

Sokerina pohjalla (jos jaksoitte tätä elämänselvitystä tänne asti lukea :))... Ellis-blogi täytti toissapäivänä kaksi vuotta!
Kaikkien tähän postaukseen kommenttinsa jättäneiden kesken arvon sunnuntai- iltana 6.1. klo 20 yhden monogrammi-kaulakorun. Omalla nimikirjaimella tai muulla toivekirjaimella/pikkuruisella tekstillä.

Haluaisin kovasti kuulla, onko muilla päämääriä tälle vuodelle. Jos, niin minkälaisia. Kerro, kerro!
Kommentoida saa, vaikkei olisikaan :)

Säännöt vanhat tutut:
Kommentista yksi arpa.
Toisen arvan saat, jos olet lukija.
Kolmannen, jos haluat vinkata arvonnasta omassa blogissasi tai muualla.
Muistathan jättää jonkinlaisen nimimerkin tai yhteystiedon, jos kommentoit anonyyminä.

Onnea ja iloa tähän loppuviikkoon!



Ellis <3