Tämä kesäinen ja vehreä päivä sai suuren merkityksen. Surullisenkin.
Meille rakas ja tärkeä pikku assistentti, herkkusuu, ylin ystävä ja kotimme touhukas vartiopäällikkö nukkui tänään ikiuneen 11 vuoden iässä, täällä kotona.
Suuri persoona pienessä koossa <3
Sanat eivät riitä kertomaan, mitä kaikkea tähän päivään on mahtunut.
Surun ja ikävän lisäksi kiitollisuutta siitä, että pitkä ja onnellinen elämä sai päättyä omassa kodissa, turvallisessa sylissä.
Kiitollisuutta lukuisista lämpimistä ja hauskoista muistoista ja siitä, että maailmamme kohtasivat näinkin pitkäksi ajaksi.
Olit paras ystäväni!
Nuku rauhassa pikkuinen!
Mamma
Onpa todella ikävä ja pysäyttävä kertomus. Kauniit, koskettavat kuvat olet saanut ikuistettua.
VastaaPoistaJokainen koirasta luopumaan joutunut tietää, mitä muistojen ja rapisevien tassujen äänien tunnemuistoa käyt läpi.
Toivon jaksamista. Vain aika helpottaa. Ja se helpottaa, pikkuhiljaa...
Oi, surullista ja haikeaa :(
VastaaPoistaVoimia ja jaksamista!!
Voimia ja halauksia ! <3
VastaaPoistaTassunjälkiä sydämessä,
VastaaPoistakuin joku olisi kulkenut siitä vastikään.
joku kulki sydämeni yli,
sinäkö se olit koirani?
Ohimatkallako vain?
Et kai.
Kyllä pysyvästi sinne muutit.
Teit pesän lakanoihin,
merkkasit myös nurkat.
Kipitit läpi sydämen, kurajaloin, karvoin.
Jätit tassunjälkiä sydämeeni.
Hyvää matkaa sateenkaarisillalle pieni kummikoirapoikani!
Voi ei, osanottoni ja voimia tuleviin tyhjiin päiviin :(
VastaaPoistaTää tuntuu olevan karvaisille ystäville surullinen kesä..
Oih, otan osaa suureen suruunne!
VastaaPoistaKyyneleet silmissä tekstisi luin.
Ihanan elämän ystävä sai elää ja kaunista, kun sai nukkua pois kotona.
Eräs tuttavani sanoi, että koiraystävän menetys tuntui pahemmalta, kuin monen läheisen kuolema. Se kertoo paljon siitä, millaiset tassunjäljet pienet ystävämme sydämiimme jättävät.
VastaaPoistaItse huomaan vieläkin kaipaavani syksyllä poisnukkunutta Sara-koiraamme. Välillä ajattelee, että missähän se Sara nyt on ja voi kun se nauttisi nyt uimisesta tai lumihankeen hyppimisestä.
Voimia sinulle!
Hyvä Mieli: Kiitos! Olet oikeassa, kyllä tässä melkoinen tunteiden vuoristorata on käynnissä... Onneksi on noita kuvia - ja muistoja.
VastaaPoistaRilla: Kiitos! Niin on.
Kirsikka: Kiitos kovasti!
Päivi: Kiitos! Kummitäti on tärkeä tämmöiselläkin hetkellä.
hayan: Kiitos! Nyt ymmärrän, mitä olet käynyt / käyt läpi. Sitä kuvittelee, että pystyy jotenkin valmistautumaan tähän, mutta kyllä se lopullisuus kuitenkin yllättää. Surullista, mutta samalla jotenkin voimaannuttavaa ja lohdullista. Voimia sinnekin!
Irmastiina: Kiitos! Siitä minä olenkin juuri kiitollinen, että rakas ystävä sai nukkua pois kotona - ja että olin silloin kotona ja lähellä!
Maitolaiturin Kyllikit: Kiitos! Ihan totta, melkoiset ovat ne tassunjäljet sydämessä! Varmasti tulen kaipaamaan pitkään ja lujaa. Onneksi on ihanat muistot!
Oi, vasta nyt huomasin suru-uutisen. Muistan kun surin tipsuani (tiibetinspanieli), joka oli suuri Persoona. Kaipaus jäi pitkäksi aikaa. Hyvää Juhannusta kaikesta huolimatta!
VastaaPoistaMarita: Kiitos kovasti,
VastaaPoistaoikein hyvää juhanannusta sinulle myös!