Merimiehen muijan mekko

Höpö höpö -mekkojen perheeseen tupsahti uusi tulokas. Koska siinä on mun mielestä ripaus merihenkisyyttä, ristin sen merimiehen muijan mekoksi. Muija pukee sen ylleen, kun lähtee laiturille vilkuttamaan loitontuvalle paatille...

Piipahdin viime viikonloppuna kirppiksellä ja katselin vaatteita "sillä silmällä". Eipä aikaakaan, kun löysin muutaman yksilön, joille heti pesun ja pyykkinarulta poimimisen jälkeen näytin saksia :D

Merimiehen muijan mekon yläosa on yhden euron puuvillaneuleesta, tunikan pituisesta. Siinä oli saumat kierot kuin korkkiruuvit, joten nappasin sen poikki rintamuksen alapuolelta.

Mekon alaosa on kivasta pellavatunikasta, joka löytyi muutamalla eurolla. Se olisi saanutkin jäädä ehjäksi, mutta kun puin sen päälleni kotona, se näytti ihan perunasäkiltä :D
Poikkasin senkin kahteen osaan - yläosasta saa ihan kivan paidan, kunhan keksin siihen sopivan helman - alaosa päätyi helmaksi tähän tekeleeseen.

Saumakohtaan ompelin kiinni leveän satiinisen raitanauhan. Se peittää kahden eri materiaalin välisen sauman hyvin ja tuo vähän ryhtiä tähän muuten niin harmaaseen ilmestykseen.

Kiva ja pehmeä päällä, kestää hyvin myös laiturille nousevia tyrskyjä ja jäähyväiskyyneleitä. ;)

Ellis

Sudenkorentomarkkinat

Täällä näitä taas on - sudenkorentoja!

Pienet nauhanpätkät, pala vanhaa lakanaa (piirreltynä), prikka, nauha ja farkkua, of course - niistä on sudenkorentoriipukset tehty. Ja toki sisään pala kutistettua villaa tuomaan vähän pyöreyttä korennolle ;)

Jos haluat oman korennon kaulaasi roikkumaan, laita sähköpostia: tingelstiina@hotmail.com, saat sellaisen! Facebookin kautta voit myös tilata (https://www.facebook.com/Ellishandmade).
Riipuksen hinta on 10€ + postikulut (0,90).
Tekeillä on myös sudenkorento-patalappuja, sekä tyynyliinoja... ainakin..  ja mistäpä sen tietää, mihin vielä keksin näitä lykätä! :D

^ Mikä ei kuulu joukkoon? :D 

Tänään mulla oli kierrätyspäivä. Etämies lähti aamutuimaan lintumetsälle, joten mä kierrätin itseni kirppikselle ja pariin kierrätyskeskukseen. 

Saaliina iso kasa vöitä ja hihnoja kassinhihnoiksi, sekä muutama kirja.

 Löysin ensin vain vanhan musiikin tietokirjan, jonka näin jo sieluni silmin pianon päällä nököttämässä sopivasti kellastuneena, mutta sitten kassalle marssittuani sain ystävälliseltä myyjältä passituksen palata takaisin kirjahyllyille - nyt saisi viisi kirjaa yhden hinnalla. Kierrätyskeskuksessa on kuulemma niin paljon ylitarjontaa kirjoista, että pitää koittaa saada asiakkaat viemään mahdollisimman monta kirjaa mukanaan... No, ei tarvinnut kahta kertaa komentaa :)
Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että aika pitkän tovin sain surffata hyllyjä edestakaisin, ennenkuin löysin neljä lisäkirjaa. Niitä kirjahyllyjä nimittäin oli ihan muutama - ja kun ihan mitä vain ei viitsi kotiin raahata, kun pitäisi itsekin saada turhaa tavaraa pois nurkista. Mutta löytyi sentään!

Ei muuta kuin lukemaan... ei vais, taidan hipsiä kahvinkeittoon.

Mukavaa lauantai-iltaa, toivottavasti huomenna sunnuntaina on yhtä kaunista kuin tänään!

Ellis

Ihanuus-laukku - taas yksi!

Rompepäivät, jossain keskellä maaseutua ja heinäpeltoa.
Haitarimusiikkia, avonaisia peräkärryjä täynnä vanhoja ja ruosteisia työkaluja... ongenkoukkuja ja virvelinkeloja... vanhoja ruohonleikkureita ja talonpoikaishuonekaluja.
Kahvila heinäladon parvella ja ystävällisiä ihmisiä.

Maalaisidyllin seasta silmäni erottaa vihreän, maahan levitetyn lainapeitteen päältä, sekalaisen tavaran joukosta ruskean, pienen pussukan. Laukun itseasiassa - nahkaisen ja vanhan pikkulaukun.

Kolmen euron laukku kainalossa kotiudun maaseuturetkeltä tyytyväisenä.
Laukku on juuri passeli kännykälle, huulipunalle ja pikkurahalle.

Itseasiassa... vähän hymyilyttää nämä mun laukkulöydöt :)
Toiset keräävät, säästävät ja ostavat ihania merkkilaukkuja... entä minä?
Mulle kerääntyy näitä toisten hylkäämiä nahkalaukkuja, joiden alkuperästä ei ole useinkaan mitään tietoa.
Yksi löytyi vuosia sitten Skotlannista - epäilen vahvasti sen olevan kylläkin jotain kaukaista sukua Mulberry-laukuille... vanha se on ja parkkiintunut ja jotenkin siihen tyyliin sopiva.
Yksi tummanvihreä ja kolme (tai neljä) mustaa on kirppislöytöjä. Mustissa on kyllä leimat ja merkit - suomalaista laatutyötä vuosikymmenten takaa.
Tämä tuorein pikkulaukku pääsi jo tänään käyttöön. Veikkaanpa, että siitä taisi tulla mun uusi suosikki...
...ja mikä parasta: mahtuu tarvittaessa mukavasti pienimmänkin Ellis-bägin uumeniin!

Kivaa sunnuntai-iltaa!

Ellis

Kolme villatakkia

Tänne on marssinut joukko neuletakkeja. Puuvillaisia. Ensimmäiset kaksi (valkoinen ja tummansini-valkea) löysin kirpparilta, samalla kertaa - enkä voinut jättää niitä sinne... vaikka en tosiaan tarvitsisi yhtään villatakkia lisää. (Paitsi yksivärisen harmaan perusneuleen.) 

Tämä kaksikko maksoi yhteensä 7 euroa :)

Lattekahvin värinen neuletakki (käsinkudottu!! ainakin luulen niin, koska yhtään lappua tai lippua en löytänyt mistään) tuli vastaan Hietaniemen kirpputorilta samaisena aamuna, kun palattiin Berliinistä ja poikettiin aamukahville Hietsuun. 

Meinasin pudottaa silmäni, kun iloinen myyjä sanoi takin maksavan kokonaisen euron. Kaivoin äkkiä kolikon taskustani ja takki vaihtoi omistajaa :))

Kaikkia kolmea takkia oon ehtinyt jo käyttää, mutta ihmekös se, kelit kun on olleet kovin koleat ja sateiset.

Toisaalta, voiko neuletakkejakaan olla koskaan liikaa?? 

Tässä muuten tämän viikon suosituimmat jalkineet... ja Elma, joka vahtii, että ilman niitä ei ulos mennä!

 

Muuten tämä viikko on mennyt hyvää ystävää tavatessa, huutokaupassa ja mökkisaunakin on kuulunut ohjelmistoon.

Ajattelin kokeilla tässä taannoin ruusua farkusta. Noh, mun mielestä tästä tuli ennemmin pionin näköinen :) Pohjalle löytyi vanha pikkuliina, pioni jotenkin vaatii arvoisensa "alustan".

Päätyykö kassiin vai tyynyyn, se jää nähtäväksi.

Kerron sitten, kun valmistuu :)

Nyt täytyy mennä lisäämään saunaan puita - jep, meillä sauna lämpiää välillä näin päivälläkin. Täytyy saada pyykkiä kuivaksi, on niin kosteaa sekä ulkona, että sisällä.

Keskiviikkoterkuin, vähän aurinkoisinkin (tällä hetkellä:))

Ellis 

Voihan vintage!

Kotiuduin reissusta ja autoa tyhjätessä sattui takakontista silmiini viikonlopun kirppistelyn ihan paras löytö... hymy huulilla kannoi sen sisälle. En tiedä, kuinka kukaan voi hylätä kirpputorille tuollaisen kaunokaisen - mutta mun onneni, että kaikki ei ajattele ihan samoin :)) Vaatimatomat 1,50 € luki hintalapussa, joten yhtään miettimättä veska lähti mukaani.
Kotimaista nahkaa. Sirona Design, Made in Finland, vuoressa monet pienet lokerot ja vetskaritasku. Mukana vanhan huulipunan ja puuterin kevyt, ihana tuoksu... suoraan sieltä jostain aiemmilta vuosikymmeniltä... *huokaus*



Etämies sai taas pyöritellä silmiään... tiedättehän sen "oletko tosissasi??" - ilmeen, kun kulmakarvat hiukan nousevat ja pieni tuhahduksen saattelema hymy ja tuskin havaittava pään puistelu komppaavat ihmetyksen ilmettä.
Joo, miehet eivät tosiaankaan tajua näitä juttuja!
Anyway, laukku ja minä olemme tämän päivän jälkeen erottamattomat!



Ihanaa kynttilänvaloa ensimmäisen adventin iltaan!

Ellis

Rasteja ja repsahduksia

Saanko esitellä: uusi koneeni!
Tätä kätevää kapinetta kun siirtelee, kertyy rasteja huomaamatta (=koneen paino noin 584929 kg). Puhumattakaan sillä kirjoittamisesta, näppäimet kun ovat jäykät ja osin yhdessä klimpissä.

Noh, ei sentään. Kone on elokuinen löytö, mansikan hakureissulla mukaan tarttunut kirppislöytö. Maksoi 5 euroa, enkä kyllä nyt ihan ymmärrä, miksi se piti kotiin raahata.
Ei ymmärtänyt etämieskään, joka joutui kantamaan sen autoon ja jonka auton penkki (vaalea sellainen) oli suuressa vaarassa tahraantua. Hämähäkin seitit roikkuivat siitä ja muutenkin kapistus oli kaikkea muuta kuin puhdas. Takakonttiin konetta ei voitu laittaa, se oli varattu nelijalkaisille matkustajille. Mutta päättäväisenä naisena pidin pääni ja kone kuunteli kotimatkan takapenkiltä sen kaiken etupenkin jurputtamisen... :)

Rohjake kannettiin takapihan terassille - ja täytyy tunnustaa, että siellä se on vieläkin. Olen luvannut itselleni kaksi rastia, jos keksin sille hyvän paikan. Ja viisi, jos saan sen myytyä :D
Hyviä ideoita otetaan vastaan...

Viime postauksesta alkaneet pistepirkon rastiviikot ovat päässeet hyvin käyntiin. Rasteja tai pisteitä on kertynyt tähän mennessä 10. Niistä 6 liikuntaa, joten siitä voi päätellä, miltä meillä kotona tällä hetkellä näyttää... *huokaus*
No, yksi rasti tuli sentään siivoamisesta, sekin viime viikon lopulla. Keittiön olen kyllä saanut pidettyä suht koht ojennuksessa, mutta olen aika ankara, enkä hyväksy rastia pelkän keittiön siisteydestä. Loput pisteet ovat kertyneet jonkin sortin ruokavalion vahtimisesta.

Tämän viikon liikunnasta on pitänyt huolta Mertaranta, joka ei vielä päässyt etämiehen viikon metsästysturneelle mukaan. Mertsi on vienyt mut jokailtaiselle tunnin lenkille - satoi tai paistoi. Nyt kun liikkuminen on saatu vauhtiin, uskoisin, että sitä on helpompi jatkaa ilman tätä vikkelää sparraajaakin :)

Repsahduksiakin on tullut. Viikonlopuna lähinnä. Ruokavaliossa, arvaattekin. Suklaata. Sipsejä. ... muistuttelin vain itseäni, mistä olen luopumassa. Sallittakoon se kerran viikossa? Joohan?
Sitäpaitsi huomenna on taas the urheiluilta: ensin rivitanssi ja sitten kipin kapin toiseen saliin body circuitiin. Nyt jo hengästyttää.

Reipasta loppuviikkoa kaikille,

Ellis

PS. Rasteista vielä: olen päättänyt, että vähintään 100 pistettä/rastia on oltava koossa, ennen kuin on mitään "palkintoa" tiedossa. Eikä olisi pahitteeksi, vaikka tavoitefarkkujen nappikin menisi kiinni (ja pystyisi hengittämään niissä:))
Sitä odotellessa...

Loppislöytöjä :)

Juu, tyhjällä autolla ei reissusta palattu... onneksi tämä on meillä yhteinen harrastus - voisi toisella muuten loppua kärsivällisyys :D
Ja ihan samanlaisten tavaroiden ja huonekalujen jaloissa ei roikuta kiinni... joten ei (yleensä) tule perheriitaa näistä :D
Tässäpä nyt joitakin löytöjä, ehkä niitä onnistuneimpia:




Ihana vanha pöytä löytyi jostain navetan ylisiltä nurkasta, juuri kun oltiin jo pois lähdössä. Ihana pieni apupöytä tai mikä-vaan-pöytä. Sopivasti kulahtanut yksilö mun makuuni (mies hioisi ja maalaisi uudelleen...minä en).
Pöytä pikkuinen etsii vielä paikkaansa, mutta kotinsa se on nyt löytänyt täältä.




Entäs tämä... justiinsa sopiva mun ompelupöydän ääreen. Vankka ja tukeva, jotenkin arvonsa tuntevan oloinen tuolivanhus ihan loistavassa kunnossa.
Uskoisitteko, jos sanoisin, että tämä kaksikko (pöytä ja tuoli) maksoi yhteensä alle 25 euroa. Juu-uh!




Tämä oli rakkautta ensi silmäyksellä <3
Vanha suutarin pakki. Jos jonakin kauniina päivänä päätän vaihtaa alaa, voin lähteä kengänkiillottajaksi vaikka KoskiKeskukseen :D
Harjatkin mukana ja kaikki... Miehellä oli taas hauskaa, oli nähnyt tämän pakin jo ennen mua ja pelkäsi pahinta (=että isken silmäni siihen :)). Oikeassa oli.





Pitsiä ei kukaan tuunaaja voi ohittaa. Käsinvirkattuja ihanuuksia, ei pysyisi koukku mun kädessäni noin ohuen langan kanssa...






Kassillinen kaikenlaista keittiöromua - tässä vain pieni otos, jonka kahmaisin kassista.






Jokainen nainen tarvitsee oman työkalupakin. Nyt sekin asia on sitten pois päiväjärjestyksestä - ei muuta kuin kasaamaan kaikki kaksi ruuvimeisseliä ja vasara pakkiin.





Päivän päätteeksi löytyi sylistäni nukkumasta tämmöinenkin ihanuus <3
... ei kuitenkaan loppikselta!

Meidän koiralauma olikin jo huolestuttavasti kutistunut, kun ensin maaliskuussa etämiehen paras metsäkaveri nukkui pois ja nyt kesäkuussa meidän oma pikkuinen kaveri. Jäljelle jäänyt tärkeä lauman ainokainen (miehen lintukoira) sai nyt vihdoin kaverin. Pikkuinen nukahti tutkailtuaan ensin tämän toisen kotinsa hajut ja kivat piilopaikat tarkasti.

Mertaranta, kutsumanimeltään Mertsi syntyi samaisena iltana, kun Suomi nappasi MM-kultaa jääkiekossa. Voittekin arvata, mitä muita nimiä pentueen jäsenet saivat :D

Mertsin tulosta tiesimme jo ennen kuin jouduimme luopumaan ystävistämme. Elämä ottaa mutta myös antaa.
Enpä arvannutkaan, miten mukavalta pieni tuhisija sylissä tuntui, varsinkin nyt...
Oletettavasti täällä kulkee joskus vielä myös pieni ruttuinen herkkusuu :)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin ja näihin (koiranpennun) tuoksuihin,

Ellis

Heja Sverige!

Tänä aamuna laiva toi meidät takaisin kotiin muutaman päivän turneelta rakkaasta naapurista Ruotsista.
Oikeastaan pään pitäisi olla jo tyynyssä, sen verran vähäisiksi viime yön unet jäivät, mutta tässä sitä vaan keikutaan - eikä edes väsytä (haha...ylikierroksilla mennään :D).
Laivamatkailu ei ole koskaan ollut ihan se mun ykkösjuttu. Paitsi laivaruokailun osalta :) Mutta tuulisella säällä - nej tack. Jotenkin tuntuu, että on tiskipöytäkin viikon vinossa reissun jälkeen.

Aamuyöstä havahduin (en tainnut ehtiä vielä nukahtaakaan) kamalaan tärinään. Vedin verhoja sivuun ja kurkkasin ikkunasta. Luotoja ja saaria ihan lähellä ja laiva tärisee paikallaan ja alkaa yhtäkkiä peruuttaa. Ollaanko nyt ajettu kiville?? Ei, ihan vaan poikettiin Maarianhaminaan, kuten kuuluikin.
Vähän samanlainen epämääräinen en-tykkää-tästä-tunne on mulla myös lentokoneessa. Jag vet inte varför.

Tuliaiset, siis kaikki ihanat romut, pitsit, mööpelit..... ovat iloisesti sikin sokin eteistä ihailtavana. Tosin kaikki ei täällä kylläkään osallistu siihen ihailuun... nuorisosta ainakin 1/3 (siis keskimmäinen, joka on tällä hetkellä kotona) on sitä mieltä, että äiti on ihan seonnut :) Anyway, hymistelen tyytyväisenä ja mietin paikkaa ja funktiota aarteille, jotka ovat juuri päässeet uuteen kotiin.

Muutaman päivän jälkeen ruostunut lukioruotsi alkaa taas löytää hitaasti unohtamiaan lauserakenteita ja sanoja. Kielikukkasilta ei silti voi ihan välttyä. Onneksenne olen kuitenkin kai sen verran väsynyt, etten kiusaa teitä niillä, mutta hauskaa oli taas kerran... siinä missä etämies unohtaa, mihin on pannut lompakkonsa, minä ajattelen vahingossa kaikki asiat englanniksi ja sönkkään senat niin sakaisin, etten enää muista itsekään, mitä olin kysymässä. Hyvin silti selvittiin tälläkin kertaa.



Reissun aluksi pistäydyimme Ekebyssa idyllisessä maalaismiljöössä, jossa ystävällinen Ingeborg keitteli meille päiväkaffeet sillä aikaa, kun teimme löytöjä hänen aarreaitastaan :)





Siellä täällä tuli ajeltua, ja täytyy sanoa, että tämän reissun ihanimmat aarteet löytyivät mitä kummallisimmista paikoista, joihin ohjasi hyvin usein juuri siksi päiväksi tien varteen pystytetty pahvikyltti: LOPPIS IDAG!
Ihmisten kesäpaikkoihinsa tai maalaistalojensa navettoihin tai heinälatoihin kokoamista aarteista voi joko löytää itselleen jotain kivaa tai sitten vain ihailla...
Kerran kävi niinkin, että ajoimme ohi tienhaarasta ja kun etsimme sopivaa kääntymispaikkaa, löysimme ihanan loppiksen!

Kamera oli mukana, mutta aika vähän kuvia silti tuli napsittua. Se jotenkin siinä fiilistelyssä unohtuikin. Jotain mukavaa ideaa kuitenkin sain napattua, kuten tämän ihanan ikkunan. Mitäs tuumaisitte vaikkapa tämmöisistä "kesäverhoista"?



Entäs tämmöinen katseen- ja valonvangitsija? Kristallit oli kivasti sijoitettu ikkunan alaosaan, ikäänkuin salusiiniksi.




Huomenna vähän kuvia ostoksista...
ja huomenna täällä jatkuu aina vaan ja edelleen työleiri, ensi sunnuntain rippijuhlat lähestyvät ... :)
Paljon on myös ihania blogijuttuja odottamassa lukemista, niille kyllä löytyy aina jostain aikaa. Vaikka päiväkahveitten lomassa.

Men ny måste jag sova lite :)

Ellis

Pom pom

Tämmöisen retrokappaverhoihanuuden bongasin (=kannoin kotiin) tänään kirppikseltä.
Juu - hyppää silmille, mutta aiheuttaa positiivisen reaktion, jos nyt ei ihan kamala migreeni satu olemaan...



Ajattelin kokeilla hiukan lyhennettynä versiona putkan (=keittiön) ikkunaan.



Voisi olla aika kiva komppaamassa vihreää lattiaa :D

Väriterapiaa viikonloppuun!

Ellis

Solki

Solki löytyi tänään kirppikseltä vieraasta kaupungista. Ensimmäisestä pöydästä.
Se kuului mustaan nahkavyöhön, ehjään ja sopivaan.
Se odotti siellä hintalappu selässään, 1,50, että tulen hakemaan sen.

Toinen löytö ihana pieni retro teak-taso pyörillä ja lehtitelineellä. Toiselta kirppikseltä, pienemmästä kylästä, matkan varrelta. Oli pöydän alla piilossa, päällään iso kasa tavaraa. Odotti, että rullaan sen esiin ja löydän, vien kassalle, maksan pyydetyn 2 euroa ja vien autoon. Siellä se on vieläkin, takakontissa, joten kuvaa siitä ei nyt tullut napattua...
Mutta kirppisvainu oli tänään kohdillaan :D

Näiden löytöjen lisäksi päivään mahtui paljon hyviä hetkiä, mukavaa seuraa ja hyvää ruokaa. Ulkoiluakin - saunomsta unohtamatta.
Huomenna saareen äitienpäivää viettämään.

Sitä odotellen,

Ellis

Kaksi vanhaa kaunotarta

Tässä he poseeraavat... valkoinen tuoli on kohteliaasti siirtynyt taustalle, jotta pikkuinen lasipöytä pääsee esittelemään hienoa koivuista pintaansa :)



Tänään sain päähäni kaivaa edelleenkin kaaoksessa olevan puodin (ovi pilkottaa avoinna taustalla) kätköistä pienen lasipöydän, joka oli jonkinmoisena apupöytänä siellä. Pöytä on peräisin Ruotsista, josta se löytyi jostakin isosta kirppishallista. Hintaa pöydällä oli huimat 6 euroa!! En ole raaskinut laittaa pöytää myyntiin tai kiertoon, olen ajatellut, että jonakin päivänä sille löytyy kyllä paikka. Niin löytyikin!
Kuvassa se on vielä pölyn peitossa, mutta nyt jo suorastaan kiiltää :)



Valkoinen tuoli on lapsuudenkotoa, muistan samat tuolit keittiön pyöreän pöydän ympäriltä 60-70 -lukujen taitteessa.
Tuoleja oli neljä, kuten meidän perheessä väkeä, väriltään olivat kunnon retro-oranssit :) Sittemmin tuolit maalattiin valkoisiksi, mutta joskus 70-80 -lukujen vaihteessa saivat väistyä uusien mäntytuolien tieltä. Ainoastaan tämä yksilö on jäljellä, mutta onneksi sentään on edes se säästynyt. Tuolissa on jotain tosi sympaattista ja liikkistä!
Maali on paikoin kulunut tuolin pinnasta - jostain pilkottaa jopa sitä ihkua oranssia.... tuoli pääsee nyt myös sisälle, mutta ehkä kuitenkin pikku maalauksen kautta.



Tänään on tullut muitakin elämyksiä vastaan (kiitos Katri :))... tässä niistä yksi: Iron Maidenin vanha hitti Run to the hills taipuu ruotsalaiskäsissä näin upeaksi versioksi. Enjoy :)



Näihin tunnelmiin,

Ellis

Kevätpäivänkasaus

Kuvien kasaukset ovat vain yksi otos tämän päivän kasoista tai kokoelmista... Varastoiden inventaario on jatkunut tänä iltana, kaksi kassia ja kolme pahvilaatikkoa sekä kaksi isoa jalallista kesäkukkaruukkua on lähdössä huomenna kirpputorille, jonne tänään jo päätyi yksi takakontillinen tavaraa. Huh. Nyt yritin olla eilistä ankarampi, enkä roudannut enempää pelastettuja vaatteita tai muitakaan tavaroita takaisin omiin jemmoihin.

Nämä kuvien kasat/koosteet kuuluvat kuitenkin tämän huushollin irtaimistoon ja vaatekaappiin, joutuivat vaan muuten kameran tulilinjalle..
Korituolissa olevat puutarhatuolien raidalliset istuintyynyt kannoin syksyllä erään huonekalukaupan loppuunmyynnistä kotiin. Pääsevät ensi kesänä toteuttamaan itseään puutarhaan.

Joku saattaa muistaa taannoiset pallobikinit, jotka löytyivät maidonhakureissulla :) Pilkkua ja mollaa löytyy mun vaatekaapista enemmänkin.
Alimmainen on kevyt kesämekko viime kesän juhliin, isohkoja palloja miltei mustalla pohjalla.
Punainen pallopaitis lyhyillä hihoilla, ihana kesällä farkkujen kanssa.
Päällä parin vuoden takainen kirppislöytö: ihana pallokuosinen kevättakki, trenssi, Soaked in Luxuryn mallistosta.
Hih, varsinainen migreeni-asustekokonaisuus näin päällekkäin. Pilkut, pallot, mollat, raidat on ihania... mutta yksittäin kiitos kuitenkin:)
Toimivat arjessa ja juhlassa, ripaus jotain veikeää ja nostalgista samalla. Kiva kuosi esim. farkkujen kera.

Nyt tässä alkaa jo pilkut pyöriä silmissä, joten paras lähteä pikkuhiljaa unten maille!

Ellis

Kolme kopukkaa

Tänään oli normaalia pitempi päivä töissä koulutuksen nimissä ja sen jälkeen vielä kotivarastojen koluamista. Huomenna lähtee iso kasa purkkia, kuppia, vaatetta, rompetta ja muuta ihkua kirpputorille.

Tämä lauma oli talvehtimassa alakerran uumenissa. Se on joskus saanut hävitystuomion ja oli odottamassa vuoroaan kirppiskuormaan. Jotenkin liikuttavia ja söpöjä, maksoivat kokonaisen euron - kirppiksellä - kun joku muu oli ne aikoinaan hylännyt sinne. Minä en voi tehdä niille enää sitä, laukatkoon nyt vaihteeksi työhuoneen ikkunalla.

Yritä tässä nyt sitten karsia tavaraa... näin mulle aina käy :) Taas on pelastettu hevosten lisäksi yksi lampunjalka ja kivat farkut, joita mun ei pitänyt enää koskaan pukea ylleni. Tässä nyt kuitenkin istun samat farkkuset jalassa - ihan tyytyväisenä, että löysin taas jotain kivaa päällepantavaa. Omasta varastosta! Ehkä mun vaan pitäisi säästää itseltäni hinnoittelun vaiva, pakata kirppikselle menevä tavara tiukasti laatikoihin ja kaivaa sitten puolen vuoden kuluttua ne taas esiin - ja olla tyytyväinen.
Onkohan kellään muulla tämmöistä probleemaa?



Maanantaiterkkusin,

Ellis

Torstai

Tämän torstain kengät... lähes siinä järjestyksessä, kuin niitä on tarvittu.

Noh, nämä ekat ovat oikeasti mun EKAT kengät. Roikkuvat eteisen seinällä tai oikeastaan verhotangossa. Ovat ikäänkuin läsnä joka päivä, vaikka eivät ihan tämän päivän - eikä eilisenkään:) - kengät ole. Tärkeät kuitenkin.




Aamulla vetäisin nämä vanhat kunnon (vähän kulahtaneetkin jo) Eccot jalkaan. Ovat maailman mukavimmat. Lämpimätkin. Varma valinta silloinkin, kun taivaalta tulee mitä vaan, näin talvella siis :)




Iltapäivällä, kun tulin töistä köpöttelin postilaatikolle ja liiteriin näillä Reiskoilla. Ovat myös ihan must-kengät, kaikenlaiseen kotona ja pihapiirissä hipsutteluun. On näillä käyty kaupassa ja töissäkin joskus, kun ovat aamulla unohtuneet jalkaan. Onneksi työyhteisö on ymmärtäväinen :))




Rivitanssi-ilta! Aina yhtä hauskaa... kaksi uutta tanssia ja kengät sai taas kyytiä! Siitä hauska harrastus - kuten heppailukin- että et voi ajatella mitään muuta samaan aikaan, keskittyminen jalkoihin vie kaiken huomion. Siis hyvä stressin poistaja.




Tämän päivän löytö! Pikainen kierros kirppiksellä, jonne menin itse asiassa varaamaan pöytää. Kengät maksoivat peräti yhden euron! Hauskat ja persoonalliset. Liian pienet mulle, mutta en voinut vastustaa kiusausta, joten ajattelin, että kelpaavat varmasti jälkikasvulle. Arvasin oikein :)




Mustilla Promenan puukengillä koputtelen päivät pitkät töissä. Niitä en saanut kuvaan, mutta voin kertoa, että ovat m-u-k-a-v-a-t!

Minkähänlaiset kengät Gunvaldilla tänään on??
Mentävä katsomaan..

Ellis