keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Rasteja ja repsahduksia
Saanko esitellä: uusi koneeni!
Tätä kätevää kapinetta kun siirtelee, kertyy rasteja huomaamatta (=koneen paino noin 584929 kg). Puhumattakaan sillä kirjoittamisesta, näppäimet kun ovat jäykät ja osin yhdessä klimpissä.
Noh, ei sentään. Kone on elokuinen löytö, mansikan hakureissulla mukaan tarttunut kirppislöytö. Maksoi 5 euroa, enkä kyllä nyt ihan ymmärrä, miksi se piti kotiin raahata.
Ei ymmärtänyt etämieskään, joka joutui kantamaan sen autoon ja jonka auton penkki (vaalea sellainen) oli suuressa vaarassa tahraantua. Hämähäkin seitit roikkuivat siitä ja muutenkin kapistus oli kaikkea muuta kuin puhdas. Takakonttiin konetta ei voitu laittaa, se oli varattu nelijalkaisille matkustajille. Mutta päättäväisenä naisena pidin pääni ja kone kuunteli kotimatkan takapenkiltä sen kaiken etupenkin jurputtamisen... :)
Rohjake kannettiin takapihan terassille - ja täytyy tunnustaa, että siellä se on vieläkin. Olen luvannut itselleni kaksi rastia, jos keksin sille hyvän paikan. Ja viisi, jos saan sen myytyä :D
Hyviä ideoita otetaan vastaan...
Viime postauksesta alkaneet pistepirkon rastiviikot ovat päässeet hyvin käyntiin. Rasteja tai pisteitä on kertynyt tähän mennessä 10. Niistä 6 liikuntaa, joten siitä voi päätellä, miltä meillä kotona tällä hetkellä näyttää... *huokaus*
No, yksi rasti tuli sentään siivoamisesta, sekin viime viikon lopulla. Keittiön olen kyllä saanut pidettyä suht koht ojennuksessa, mutta olen aika ankara, enkä hyväksy rastia pelkän keittiön siisteydestä. Loput pisteet ovat kertyneet jonkin sortin ruokavalion vahtimisesta.
Tämän viikon liikunnasta on pitänyt huolta Mertaranta, joka ei vielä päässyt etämiehen viikon metsästysturneelle mukaan. Mertsi on vienyt mut jokailtaiselle tunnin lenkille - satoi tai paistoi. Nyt kun liikkuminen on saatu vauhtiin, uskoisin, että sitä on helpompi jatkaa ilman tätä vikkelää sparraajaakin :)
Repsahduksiakin on tullut. Viikonlopuna lähinnä. Ruokavaliossa, arvaattekin. Suklaata. Sipsejä. ... muistuttelin vain itseäni, mistä olen luopumassa. Sallittakoon se kerran viikossa? Joohan?
Sitäpaitsi huomenna on taas the urheiluilta: ensin rivitanssi ja sitten kipin kapin toiseen saliin body circuitiin. Nyt jo hengästyttää.
Reipasta loppuviikkoa kaikille,
Ellis
PS. Rasteista vielä: olen päättänyt, että vähintään 100 pistettä/rastia on oltava koossa, ennen kuin on mitään "palkintoa" tiedossa. Eikä olisi pahitteeksi, vaikka tavoitefarkkujen nappikin menisi kiinni (ja pystyisi hengittämään niissä:))
Sitä odotellessa...
Tunnisteet:
kirppislöytöjä,
liikunta,
oma elämä,
tsemppaus,
vanhat tavarat
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
100 pistettä on tosi reipas tavoite! Mut tunnut olevan nyt kyllä niin hyvässä vauhdissa, että saat kohta kuroa vyöllä ne farkkusi kiinni, jotteivat tipu.
VastaaPoistaSaat tuplapisteet multa, jos Mertsin lähdettyä tuut lenkittään edes yhden meidän koirista ;)
VastaaPoistaIhana kone!!!
VastaaPoistaYmmärrän kyllä, että halusit sen kotiin...☺
On sulla hyvät tavotteet! Kyllä se siitä...ei vaan, itsellä sama homma ton ruokailun suhteen, jotenkin ei vaan nyt löydy selkärankaa, mikä ihme siihen auttas ?!!
VastaaPoistaYmmärrän hyvin että hommasit ton modernin kirjoituskoneen, olen itsekin josjkus kirpparilla hiplaillut , mutta mies on sitten ollut erimieltä ja olen antanu perix!
Mukavia pisteidenkeräily hetkiä sinulle ;)
Kone on kaunis! Muistan vielä hyvin, miten hienoa oli pienenä saada kirjoittaa isän kirjoituskoneella. Sormet oli kovilla juu!
VastaaPoistaTuohan on hieno, ja varmasti hurrrjan arvokas jollekin! Minäkin olen repsahdellut herkuttelemaan enemmän kuin koskaan...liekö tuo syksyn tulo vai mikä aiheuttanut.
VastaaPoistaTykkään muuten siitä Roxetten biisistä Milk, honey and toast, vai missä järjestyksessä ne tulivat..linkitin sen kerran blogiini. Tsau!
Välillä tulee tehtyä noita heräteostoksia, ja sit ei tiedä mitä tekis :))
VastaaPoistaSullahan kerääntyy pointuja kivasti jokapäiväisistä kävelylenkeistä!!
Minä kävin itselleni jo ostamassa pienen lahjan, niin toivottavasti jaksan tätä kunnonkohennusprojektia jatkaa! Suloista torstaita!
Viipi: Hehee...:D toiveajattelua - se farkkujen vyöllä kurominen. Lähinnä olen huolissani ommelten kestävyydestä... :)
VastaaPoistaPäivi: Jep, kyllä sopii... pisteitä tänne vaan!
Irmastiina: Onhan se.. koitan oikeesti löytää sille jonkun järkevän funktion. Ja paikan...se kun ei ole ihan pieni :)
Riitta: Ihan sama probleema mulla, on tosi vaikea kieltäytyä herkuista - ainakaan totaalisesti. Siksi yritän nyt tätä osittaista linjaa, että viikonloppuna voi (kohtuudella) herkutella. Mutta kun mulla taitaa olla melkein joka päivä se lauantai, noin niinkuin ruokavalion suhteen.
Kiitos kannustuksesta :)
Maitolaiturin Kyllikit: Meilläkin oli pieni kirkkaanpunainen Brother-merkkinen kirjoituskone lapsuudenkodissa. Taitaa olla jossain vieläkin. Jotakin kivaa näissä vanhoissa kapineissa täytyy olla, kun niitä kertyy ja kertyy... :)
Marita: Lohduttavaa kuulla, että muutkin ovat kovilla herkkujen kanssa :)
Menenkin heti kurkkaamaan, löydänkö blogistasi sen biisin... Se on muuten yksi lempibiiseistäni ikinä, siinä on jokin raukea ihana tunnelma, mielikuva ihanasta aamusta :)
Kirsikka: Sanopa muuta...tulee välillä tehtyä niin impulsiivisia ostoksia. mulla alkaa olla tavaraa kohta pienen kyläkaupan verran. Pitäisköhän perustaa? :D
Yritetään jaksaa liikkua, kyllä pienet lahjat ja palkinnot kuuluu ilman muuta asiaan, ei sitä muuten jaksa! Tsempit sinnekin ja myös ihanaa torstai-iltaa!
Pistejahtisihan on hyvässä vauhdissa. Mikä kumma siinäkin on, että miehet ei ole yhtä ihastuneita kaikkiin löytöihin mitä kirppareilla tulee vastaan.. :) Täältä tulee vähän lisää kannustuksia, blogissani sinua odottaa ruusulähetys!
VastaaPoistaLämmin kiitos Elina! Ihanat ruusut ja kannustukset olet mulle lähettänyt, käyn poimimassa ne talteen viikonloppuna :)
VastaaPoistaTsemppiä hurjasti pisteiden metsästykseen =o). Ja oikein rentouttavaa viikoloppua.
VastaaPoistaHanna, kiitos! Samoin isot tsempit sulle hienon tavoitteen kanssa :)
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua!