Heipsankeikkaa!
Mä olen heräillyt pikkuhiljaa koomasta. Vaivun aina muutaman päivän hiljaiseloon koulun loputtua. Pientä omaa traditiota... käyn ajatuksissani läpi menneen vuoden ainutlaatuiset seikkailut ja lapset, jotka olen saatellut ekaluokalle. Ihailen kaikki kauniit lasten piirustukset, kortit ja muistamiset.
Ajattelen, miten voi vuosi vierähtää niin äkkiä. Kun yhtäkkiä mielettömän hektinen ja aikataulutettu loppukevät tulee päätökseen, pitää hetki vetää henkeä ja rauhoittua. Jonkinlainen tilinpäätös kai sekin. Pitää siivota työpöytä - korvien välistäkin - sen jälkeen löytää ne omat ajatukset jostain ja valahtaa kesämoodiin.
Taidatte jo tietääkin, että mulla on tapana jemmata kaikenmoista, etenkin kaikkea romuhtavaa (mikä sana!) ja romuromanttista, koska niille on hauskaa keksiä uusia käyttötarkoituksia. Tänään uhriksi valikoitui autotalliin hillottu, lapsuudenkodista talteen otettu vanha metallinen marjanpoimija.
Isälläni ja tällä marjanpoimijalla oli syvä ystävyys. Käsi kädessä lähtivät mummulan taakse mustikkametsiin, joskus kauemmaksikin. En valehtele jos sanon, että satoja litroja marjoja on poimittu tällä sympaattisella kapistuksella.
Ensin asettelin rikkinäisen saviruukun (isohkoja) paloja poimurin pohjalle, sitten multaa - ja lopuksi sen syliin istahti syvänsininen lobelia. Jotenkin vaan tiesin, että marjapoimurille on vielä ilon ja elon päiviä suotu - no, nyt ne koitti! Mummulan mustikkametsien samoaja killuu nyt meidän ulko-oven vieressä. Romurakkautta <3 <3 <3
Vanha korvapuoli Esteri Tomulan Vegeta-kattila löytyi muutamalla eurolla kirppikseltä monta vuotta sitten. Muistan, kuinka mies hymähti ja pyöräytti silmiään, mutta minäpä kiikutin kiireenvilkkaa kattilan kassalle, enkä ollut kuulevinani.
Näin sieluni silmillä siinä valkoisen harsokukan tai lobelian puutarhapöydällä. Eikös näytäkin aika kivalta, vaikka kyydissä onkin nyt ahkeraliisa tällä kertaa?
Mutta mikään ei taida just nyt olla niin suloista kuin mun pieni hernemaa <3
Kasteltu on... hyvältä näyttää :)
Pitäkää kiinni hatuistanne, ettei myrsky vie!
Ellis
Kuulostaa tutulta tuo koomaan vaipuminen loman alkaessa :) Hektinen työtahti vaatii veronsa loman alkupäivinä. Minä joudun lomaa vielä muutaman viikon odottelemaan, mutta kyllä se sieltä lähenee. Ihana tuo kukkapoimuri. Itse myös istutan mielelläni kukkia muihin kuin tavallisiin kukkaruukuihin. Vanhat kattilat ovat niitä parhaita istutusastioita. Mukavaa lomaa sinulle!
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaJoo, ilman muuta on vedettävä henkeä ja laskeuduttava jostain ihan eri atmosfääristä. Lomaa on kiva odottaa, kun se on vielä kokonaan edessä. Kattiloita mullakin on useampi tuolla, taidan laittaa niihin tänä vuonna pieniä keittiöyrttejä muutaman.
Hyvää viikonloppua sinulle! <3
Kyllä vain, kroppa sanoo tuut tuut kun loma alkaa. Fiilis tasaantuu kuitenkin aika pian. Ihanaa lomaa.
VastaaPoistaKiitos! <3 Niin se just sanoo... :)
PoistaKoomailu on sallittua! :) Upeita istutuksia ja kivoissa "purkeissa"!
VastaaPoistaKiitos, kiva on just laittaa vähän erilaisiin purkkeihin, omannäköisiin. :D
PoistaKiva tuo poimurissa oleva kukka..:)
VastaaPoistaKiitos! Saa nähdä, miten se alkaa siinä viihtymään.. :)
PoistaRomurakkaus <3 Romuissa on sitä jotakin.....:)
VastaaPoistaMuutama päivä, joskus viikkokin, siinä menee, ennenkuin mieli ja keho ovat lomamoduksessa - ensin iskee yleensä juuri tuo kooman kaltainen väsymys :)
Hellyyttävä herne!
Hyvää lomaa ja viikonloppua sinulle Ellis <3
Kiitos <3
PoistaNiin on, romuissa kai kiehtoo se edellinen elämä ja ne vaan on jotenkin sympaattisia monesti. Nyt alkaa jo lomafiilis löytyä - vielä kun lämpö ja aurinko palaisi takaisin.
Hyvää viikonloppua sinullekin <3
Suloiset kukkapurkit! Tuo marjanpoimuri-lobelia-asetelma on ihan huippu.
VastaaPoistaKiitos Krisse <3
PoistaAloitin vasta eilen koomailun - ma-ti oli vielä piukkaa ops-rutistusta. Heh, viime öiden unet ovat olleet kyllä edelleen aikas "inklusiivisia" ja "laaja-alaisia", mut ehkä se on vaan yks koomavaiheen sivuoire.
VastaaPoistaVoih niisk tuota poimuria! Meillä oli isällä hyvin samanmoinen ja niin ikään satoja litroja ahkeroinut. Siinä oli semmoinen heilurilippa... Ja tuo hernemaa <3
Hyvä sä! Mun unet on kyllä kans olleet niin kummallisia, siinä sitä olis freudille ja kumppaneille ihmettelemistä :D :D
PoistaTässäkin poimurissa on heilurilippa! Se päästää kivan äänen aina, kun heilahtaa :D Oli muuten vähän haastetta saada lobelia ujutettua lipan taakse, huh.
Hernemaa on <3
Pian nähdään, siks jeh?
Ymmärrän kyllä täysin tuon nollauksen ja hiljentymisen tarpeen. Ja hyvä onkin aina välillä pysähtyä ja käydä asiat hiljalleen läpi, omaan tahtiin.
VastaaPoistaHymy kirposi huulilleni tuosta marjapoimurista. Meillä oli lapsuudessani täysin saman värinen, samanlainen. Hauskoja yhteensattumia, kuten se yksi tuoli, josta olemme aiemmin kirjoitelleet;) Näitä on aina hauska nähdä, kun itselläkin pompsahtaa nostalgiset muistot mieleen;)
Aurikoista ja kaunista kesää Sinulle Ellis!
Sydämeni suli tuolle tunteella tehdylle hernemaalle ♥
Kiitos! <3
PoistaNiin on, sitten vasta päästää irti työasioista, kun ne on jotenkin arkistoinut tuonne omaan koppaansa.
Juu, ihania yhteensattumia - taidamme olla saman aikakauden lapsia. Tuoli on edelleen paikallaan pöydän päässä, se on niin ihana <3 ja kiva tietää, että tällä vanhalla poimurilla on serkku jossain :D
Sinullekin ihanaa ja aurinkoista kesää, Hyvä Mieli <3
Koulun loppumisen suhteen onkin aika kiittää sinua! Lainasin aiemmista jutuistasi ideaa koulun opettajien kesälahjaan. Piti saada aikaan joku kiva kortti, joka voi ehkä päätyä seinällekin. Tällainen siitä tuli: https://oliaika.blogspot.fi/2016/06/hyvaa-kesaa-opettajille.html
VastaaPoistaKaunis tuo puimuri ja kaikki kasvit!
Kiitos Titta! <3
PoistaOlipas kiva, että inspiroiduit kesäkalenterista! ihanat kortit/kalenterit olitkin tehnyt opeille! :)
Ymmärrän tuon "koomaan" vaipumisen. Pitkä talvi takana. Sen tunnelmia pitää mutustella.
VastaaPoistaIhania "romurakkauksia" sinulla. Ja tuo hernemaa :)
Hyvää viikonloppua!
Kiitos Tuula! Hyvää viikonlopua sinullekin <3
PoistaHienoja kuvia!
VastaaPoistaKiva idea tuo marjapoimuri kukkapurkkina!