Euron tyyny

Eilen sain ihmeellisen virtapiikin ja ryhdyin urakalla kampeamaan tavaraa ulos työhuoneesta. Kuparipannuja, kahvikuppeja, mattoja, työpapereita, lankarullia, sänkypeittoja, nappeja, nappeja, nappeja... ja vaikka mitä muuta mummun asunnosta muuton yhteydessä tyhjennettyä.
Sieltä jostain, kaiken keskeltä alkoi pilkottaa vihdoin ompelupöytä koneineen. Ou dear, miten yhtäkkiä alkoikaan kihelmöidä päästä ompelemaan, vaikka ihan vähän vaan..

Kuten ehkä olette panneet merkille tässä ajan saatossa, mun ompelukset ja tuunailut syntyy usein siinä hetkessä, kun silmiin osuu jotain sopivaa.

No okei, joskus ehkä vähän suunnittelen etukäteen, mutta tämä tapa sopii mulle paljon paremmin. Tekeleet näkevät myös päivänvalon yleensä aika nopeasti, sillä kaikki tapahtuu oikeasti vähän vahingossa.. yksi asia johtaa toiseen, toinen kolmanteen - ja sitten tuotos onkin jo yleensä valmis. Jos yritän tehdä toisen samanlaisen, se on useimmiten hiukan hankalaa. Joko prototyyppi on susi jo syntyessään tai sitten materiaalia on vain yhteen valmiiseen ylläriin. Eikä se haittaa. Tekeminen ja innostus on se juttu. Mahdatteko vielä pysyä kärryillä? :D

Tänään suoritin maanantaiarpajaisia lenkille lähdön ja ompeluhuoneen siivouksen jatkamisen välillä. Tilanne ratkesi 0-0, sillä silmiini osui taannoin kirpulta löytämäni euron Indiskan napakka puuvillaneule. Olin jotenkin kuvitellut mahtuvani siihen (ainakin sitten, kun olen haihduttanut 7kg...;)) mutta tarkempi tarkastelu osoitti, että sekin taitaa olla toiveajattelua. Kittana mikä kittana.
Jo paidan heiluessa pyykkinarulla tiesin, että siitä voi helposti tekaista jotain kivaa sen sijaan, että laittaisin sen vaatehuoneeseen "toivottavasti joskus mahdun tähän" -vaatteiden pinoon.

Ensin meinasin napata hihan maljakon "vaatteeksi", mutta se tuunaus sai jäädä toiseen kertaan ja leikkasinkin sen sijaan paidan helmaosan kainaloiden alta poikki. Juuri sopiva palanen tyynyyn, jonka olin juuri edellisenä iltana tuominnut kirppikselle. Surautin yläsauman kiinni, ompelin nahkaisen merkin vanhoista farkuista somisteeksi ja sujautin tyynyn sisään.

Muutamalla sopivan kokoisella napilla ja puuvillanarulla solmin paidan helman piparkakkureunat toisiinsa kiinni.
Aikaa kului kaikkineen noin varttitunti ja ehdin vielä lenkillekin juuri ennenkuin alkoi tihuttaa vettä.

Jotain muutakin pientä on kulkeutunut kotiin kirppikseltä. Jokunen viikko sitten löytyi paikalliselta nettikirppikseltä ihana hyllykkö, joka oli tehty vanhaan kapeaan oveen. Ihana <3
Se etsii vielä paikkaansa - yksi potentiaalinen paikka olisi kyllä keittiössä, mutta sähkömiestä tarvitaan siirtämään valokatkaisijaa. Mä nimittäin niin näen tuossa muutaman vanhan Riihimäen lasitölkin ja keittokirjan. Noin alkuun. Voi tosin olla, että makuuhuoneen rymsteerauksen myötä paikka löytyykin sieltä. Arvatkaa vaan, kuinka mun löytö ilahdutti miestä... :D :D

Kivaa pääsiäisviikon alkua ja kauniita huhtikuun päiviä!

Ellis