Munajahtia ja pohdintaa elämästä

Kun on paljon ajatuksia, on vaikeaa päättää mistä aloittaa. Keskeltä? Sivusta? Alusta vai lopusta?

Poukkoilevaa tästä ainakin tulee, se on varma se. Pysyttekö kyydissä?

Viime postauksen harmit on osin selätetty. Asioilla on tapana järjestyä -klisee pitää aika lailla hyvin paikkansa - tietynlaisten asioiden kanssa ainakin. Kun en voinut jäädä huutamaan itkupotkuraivareissa lattialle, laitoin tuumasta toimeen. Yksi toisensa jälkeen aloin hoitaa asioita kuntoon ja niin meille kannettiin uusi pyykkikone, auto vietti pari päivää korjaamolla ja putkimieskin piipahti jo alustavasti kurkkaamassa pannuhuoneen murheenkryyniä. 

Mä olen muuten monesti miettinyt, että eivät vaikeudet suinkaan jalosta meitä yhtään paremmiksi ihmisiksi, mutta saavat kyllä taatusti hyvät päivät tuntumaan hyviltä ja ehkä myös turhan nipottamisen ja valittamisen vähenemään. On kai sekin sentään jotain? ;)

Meillä oli mitä mainioin pääsiäisloma! Se tuntui pidemmälle kuin oikeasti olikaan johtuen varmaan osittain siitä, että auringonpaiste sai meidät viettämään paljon aikaa ulkosalla.

Nuorisosta 2/3 pääsi kotiin ruokapatojen äärelle. Sauna lämpesi joka ilta ja Monopoli-turnaukset paranivat ilta toisensa jälkeen. Ja mikä parasta, sain järkätä jo aikuisille lapsille munajahdin! 

Tämä meillä jo perinteeksi muodostunut The great egghunt-höynäytys alkaa aina sillä, että perustamme yhteisen whatsup-ryhmän. Sinne sitten pudottelen vinkkejä tai valokuvia munien/ yllätysten kätköpaikoista. Koska viime kerralla piilot ja vinkit olivat kuulemma liian helppoja, päätin tällä kertaa, että en päästäkään etsijöitä niin helpolla. 

Ensimmäinen vinkki tuli whatsup-viestinä, mutta loput vinkit piti etsiä kirjeiden avulla "amazing race" -tyyppisesti. Viimeinen kirje johti aarteen luo, joka löytyi tänä vuonna lukitusta postilaatikosta kotitien varrelta. Aarteena oli arpoja ja suklaamunia :D 

Oli ihanaa seurata, kuinka nuoret  puoliskoineen vaelsivat välillä sisällä ja ulkona, liiterissä ja kellarissa etsimässä ja pähkäämässä, mitä kirjeessä mahdetaan tarkoittaa.. 

Tänä vuonna liikuttiin myös poikkeuksellisesti yhtenä neljän hengen tiiminä ja palkinto oli kaikkien yhteinen, mutta sen toki sai vain löytämällä reitin (kirjeet) sen luo.

Rebellis -kauppaan valmistuu pikkuhiljaa pieniä, kivoja tuotteita. Viimeistään ensi viikolla saan lisättyä jotakin kaupan hyllyille. Sopivasti, kun äitienpäiväkin alkaa lähestyä. 

Pari uutta piirustusproggista on tekeillä ja yksi vähän isompi suunnitteilla. On itse asiassa ollut jo pidempään, mutta koska elämä aina välillä järkkää näitä ylläreitä, ei tunnit päivässä ja päivät viikossa riitä siihen, mitä haluaisi. Niin se vain on. Mutta olen levollinen ja tiedän, että kaikki aikanaan. Ideat eivät vanhene, ne itse asiassa jalostuvat ajan kuluessa ja hioessa niitä. 

Jonakin päivänä taas ehdin paremmin toteuttaa sitä, mitä kaikkein eniten haluan - ja ennen kaikkea olen tosi hyvilläni siitä, että olen löytänyt työn suhteen intohimoni ja että voin edes jollain tavalla toteuttaa sitä! 

Keittiössä valmistuu yhä useammin töiden jälkeen joko salaatti tai munakas. Kaksi suosikka ja raaka-ainetta on tällä hetkellä ylitse muiden: salaatteihin on löytänyt tiensä ihana ja raikas hunajameloni. Se on herkkua kyllä ihan sellaisenaankin, mutta on oivallinen lisuke vihreään salaattiin yhdessä kurkun, viinirypäleiden, avokadon ja fetan kanssa. Vihreää, vihreää <3

Munakkaaseen sen sijaan lorautan parin kananmunan kaveriksi tilkan kookoskermaa (Valion Kermainen kookos) ja ai että, mikä ihana kombo näistä kahdesta aineksesta syntyy! Suosittelen - ja sopii hyvin myös keventäjillekin, koska kermaisessa kookoksessa on rasvaa ainoastaan 10%.

Tiedättekö sen tunteen, kun ylitsevuotavan varmasti vaistoaa jonkin asian suhteen olevansa oikeassa, oikeilla jäljillä? Että asiat kuuluvat mennä juuri tietyllä tavalla ja voit jo etukäteen tietää, että olet onnellinen omiin valintoihin ja suuntaan, jota kohti menet? Vaikka sitten vähän kiertotien kautta.
Joskus sellaisina kevätpäivinä, kun aurinko lämmittää poskia ja pieni puro juoksee tien yli, sinä vain tiedät sen. Yhtä varmasti, kuin tiedät kesän tulevan.

Keväthöpinää, huhtikuuta ja lumen sulamisen iloa!

Ellis