Messuterkut - ja kiitokset!

Lämmin kiitos <3 kaikille metrin puodissa piipahtaneille ja pidempään viivähtäneille!!
Monta ellistä ja wirberryä (ihanan ystäväni Viipin alpakkaneuleet) päätyi uuteen kotiin ja matkalaukkuihin tuli taas tilaa uusille.

Kuvia oli tarkoitus napata, mutta... kuinkas sitten kävikään? Hmph. Jotenkin aika pääsi lipsahtamaan ihmisiä ihmetellessä, pöytää myllätessä, höpöttäessä, ystäviä ja opiskelukavereita tavatessa - joo, meillä oli jopa pienimuotoinen kurssikokous, kun neljä meistä vuonna -89 valmistuneista sattui samaan aikaan samaan paikkaan. Sinne metrin puodin taakse. Apuva, sitä käkätystä ja höpötystä! :D Ja sitten paikalle tupsahti vielä viideskin, tosin osa porukkaa oli jo siinä vaiheessa hajaantunut. Niin, ettei kai ihme, jos nyt ei tullut mieleen säntäillä kameran kanssa kuvakulmia miettimässä? :)))
Elämä ei messuillakaan ole aina pelkkiä käsitöitä!
Oli myös tosi mukavaa ja mieltä lämmittävää tavata blogin kautta tutuksi tulleita! *hyppii iloissaan*(Saila, kiitos vielä tuliaisesta <3)

Meillä on messuilla jo ikiomat kantikset! Ihanat Taina ja Katjuska pyyhältävät puotiin heti perjantaiaamuna, kun messuportit ovat auenneet. Usein vauhtiladyt päättävät messurundin myös meille, kun vaadimme nähdä kaikki ihanat pyörällisiin vetolaukkuihin talletetut aarteet ja löydöt. Ja olihan niitä taas löytynyt, vaikka nyt kuvassa vilahtaakin ensimmäiset (jotenkin tutun näköiset) ostokset!

On meillä kassakonekin! Vanhan matkalaukun takana. Se koostuu osista, kuten peltilaatikko, silmälasit, kahvikupponen, muistikirja, suklaata ja muuta herkkua, erilaista sälää, kuten kyniä, saksia ja mitä sitä nyt käsityöläinen tarvitsee... Toimii ilman sähköä, eikä mene rikki, vaikka putoisi lattialle (on kokeiltu).

Ensi vuonna uudelleen, samaisessa paikassa, Novitan ei-niin-pienen lankakaupan kupeessa, karvalankaneuleiden naapurissa, on pieni sininen kauppa, pellavalla ja villalla höystettynä. Tänä vuonna Wirberryn iki-ihanat pellavamekot pitivätkin välivuotta Viipin opiskelujen vuoksi, mutta aikomus on palauttaa ne heinäseipäälle ensi vuonna. Let's hope!

Sunnuntai-illan terveisin,

Ellis