Maailmani, puutarhani

Blogimaailma on kuin suuri siirtolapuutarha. Oma blogi pieni mökki siellä. Oma paikka, oma palsta.
Olen käyskennellyt täällä siirtolapuutarhassa lähes päivittäin, käynyt kurkkimassa muiden mökkien ikkunoista... joissakin mökeissä on ahkerasti laitettu pääsiäistä, joissakin leivottu - ihanat tuoksut ovat nostaneet vedet kielelle. Muutamasta mökistä on kuulunut puikkojen kilkutusta ja ompelukoneen surinaa! Joidenkin mökkien verhot ovat olleet visusti kiinni - ovat varmaan matkoilla?

Minä olen ollut omassa puutarhamökissäni visusti. Kaikessa rauhassa... odottanut kevättä ja antanut päivien kulua. Olen iloinnut uusista ystävistä tässä mökkikylässä ja ajatellut, että on se vaan kiva, että on tämmöinen paikka, ihan oma maailmansa ja sen omat persoonalliset asukkaat. Te siellä ruutujen takana <3

Mietin tässä eräänä päivänä ajan kulua... kuinka päivät ja viikot vierivät hujauksessa. Niinkuin vuodetkin, kun niitä katsoo taaksepäin. Ja kuinka merkityksellistä sellainenkin aika on, jolloin ei tunnu tapahtuvan mitään erityistä. Se ihan tavallinen arki.
Silloin juuri mietin, miten kiva on, että voi kirjoittaa sitä arkeaan ja sitäkin, kun joskus on jotain erityistä, jonka haluaa tehdä näkyväksi itselleen ja muille. Raottaa vähän oman siirtolapuutarhamökin ovea - tai lennättää sen ikkunan sepposen selälleen, jos siltä tuntuu!

Nyt viimeisten viikkojen aikana elämä on ollut pitkiä työpäiviä, ystävyyden vaalimista, kivoja paikkoja, vanhoja taloja, kahvia, litroittain kahvia, vähän teetäkin ;)

Retkiä metsään, saareen ja rannoille. Kallioille ja kiville.

Suunnitelmia, omaa aikaa ja aikaa rakkaille. Siivoamista, Kon Maria ja vielä vähän siivoamista...
Välillä jo ihmettelin itsekin, jouduinko jätesäkkien nielaisemaksi? Hukuinko hukkaputkeen?

Kon Mari todella koukuttaa! Sen myötä moni tavara on päätynyt paikasta ja talosta toiseen. Projekti on kesken, mutta hyvällä alulla ja hyvällä fiiliksellä!

Kaiken siivoamisen ja ihmettelyn aikana kevät tuli salaa näille nurkille. Se kävi lakaisemassa vähän maata näkyviin ja sulatti vesilammikot liiterin eteen, niinkuin joka vuosi. Sinne tänne alkoi juosta pieniä puroja ja aurinko näytti, että osaa se lämmittää.

Nyt täällä on talo täynnä elämää, kenkien määrä eteisen lattialla sama kuin ennen vanhaan. Sauna lämpenee, pelikortit pöydässä, suklaata suussa ja kynttilät lepattamassa pääsiäistä. Ihanaa, niin ihanaa <3

Pääsiäisyön terveisin,

Ellis