sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Toukokuun tilannekatsaus

Oi ihana toukokuu!! Kiitos, että tulit ja teit kesän. Ei haittaa, vaikka tuttu kevätkoomakin ilmestyi kuvioihin... se jokavuotinen loppukevään kamu, joka pitää huolen siitä, että hommia ja deadlineja riittää niin töissä kuin kotona ja että päivät venyvät ja paukkuvat - itse asiassa tuntuu, että koko ajan on uusi maanantai tai jo seuraava perjantai.




Elämää se on, täyttä sellaista. Yritän parhaani, että saisin siitä kiireen siivilöityä pois. Välillä olen lähellä onnistua.. Muistuttelen itseäni, että maltan pysähtyä aamuisin kuuntelemaan lintujen laulua. Vien pyykit ulos kuivumaan. Kävelen kauppaan mahdollisimman usein. Hymyilen satunnaiselle vastaantulijalle. Talletan hetkiä kameraan ja mielen sopukoihin. Teen muistilappuja (jotka sitten toki hukkaan). Olen yritän olla itselleni armollinen. <3




Tänä viikonloppuna sain kaikki lapset kotiin! Luin erään ystäväni fb-sivulta mietteen: "Äitienpäivänä lapseni luulevat, että juhlimme minua. Oikeasti minä juhlin heitä." :D Jotenkin osuvasti sanottu. Kun katson jo aikuisia lapsiani, salaa (ja onnellisena) ajattelen, että nuo kolme ovat syy siihen, miksi hymyilen, miksi hiukseni ovat harmaantuneet ohimoilta ja miksi minua kutsutaan äidiksi. <3

Tänään meillä tehtiin homemade-hampurilaisia, käytiin mummulassa ja syötiin kakkua. Niinkuin aina tällaisena päivänä, muistelin aikoja, jolloin lapset olivat vielä pieniä. Jolloin välimatkaksi riitti huoneiden väliset seinät ja meillä kaikilla oli samanlainen kotiavain. Those were the days <3


Kirjoitin viime kesänä pienen ohjekirjan äideille... se oli päivä, jolloin nuorimmaiseni lähti armeijaan. Tunteikas päivä ja jonkinlainen käännekohta omalla äitipolulla.
Linkitän sen tuonne loppuun, jotenkin kai passaa tähänkin päivään, joka äideille on nimetty. 
(Tosin tähänkin asiaan tuli eilen hauska tarkennus. Keskimmäinen kikkarapää, joka suuntaa taas huomenna kohti Kokkolaa tuumasi, että "äiti meillä toi äitienpäivä on kyllä joka päivä, me puhutaan joka päivä puhelimessa..." Niinhän se onkin! <3 <3 <3) 



Tämän myötä ihanaa, aurinkoista sunnuntaita ja hyvää äitienpäivää!!



13 kommenttia:

  1. Niin ne lapset ovat kyllä rakkainta elämässä! Iloa uuteen viikkoon :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä nämä kelit olivat oikein tervetulleita! Nautitaan niistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, vaikka nyt kyllä täällä jo sataa vettä ihan kuin luvattiinkin. Taitaa sekin tehdä tässä vaiheessa ihan hyvää, jos ei ihan saavista kaadeta ;)

      Poista
  3. Ihanat kelit <3 Niin rakastan lämpöä ja aurinkoa, vaikka aurinko ei tykkää minusta yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kans niin kesäihminen. Vaikka just tulin siihen tulokseen, että tämä vaihe keväästä taitaa olla se kaikkein ihanin, kun ei ole vielä itikoita ja rikkaruohoja :D

      Poista
  4. Voi miten ihania ajatuksia ja muistoja äitinä olemisesta!
    Meidän muksut kun ovat vielä kotosalla, kuopus vielä
    ainakin kymmenen vuotta, salaa uneksin ajasta, jolloin
    ei tarvitse huolehtia kuin itsestä. Mutta auta armias, kun
    muksut ovat vaikka mummolassa yökylässä, niin ikävä
    niitä pallopäitä tuppaa tulemaan :)

    Aurinkoista viikon jatkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teija <3
      Mä muistan noi fiilikset! Niitä ajatuksia tuli väkisin joskus ja välillä ne vähän pelottikin, kun tiesi, että se päivä tulee, kun lapset sitten oikeesti lentää pesästä. Vaan niinhän se elämä menee. Ihanaa ja kamalaa yhtäaikaa. On ne ne niin rakkaita <3

      Poista
  5. Hellät kevätkelit ja ai miten kauniita ajatuksia taas <3
    Täälläkin on nautittu, joka solulla, joka minuutti.

    Hyvää loppuviikkoa Ellis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianna <3 Kevät aurinkoineen, sateineen <3
      Ihanaa viikonlopun jatkoa sinne vuonojen äärelle!

      Poista
  6. Huoh, näitä sinun tekstejäsi on ihanaa lukea<3 Tunnistan tunnelmat ja löydän niitä itsestäni ja perheestäni♥

    VastaaPoista