Hetkiä ja risteyksiä

Heissan,

ihan kuin palaisi pitkältä matkalta. Vaikka olin ihan vaan oman elämäni syövereissä, on vähän reissussa rähjääntynyt olo, jetlag, univaje ja kauppakassit silmien alla.
En minä ole juuri ehtinyt lepäämään kaiken kinkunpaiston, tiskivuorten, lautapelien, mummun asunnon muuttolaatikoiden ja sinne tänne sinkoilun keskellä.

Tänään pysähdyin. Aloin sohvalla maatessani vaivihkaa summata kulunutta vuotta, joka kätki sisäänsä kaikenlaisia elämän hetkiä ja risteyksiä. Pysäyttäviä päiviä, sanasta sanaan muistuvia puheluita, tunteita, tuoksuja. Iloa ja surua, kaikilla mausteilla.

Kun iltapäivän hämärässä olin aikani pohdiskellut, tulin johtopäätökseen:
olen valmis luopumaan tästä vuodesta. Annan sille synninpäästön, vaikka se veikin isäni. Antoi se minulle kuitenkin puolen vuosisadan verran kermakakkua ja mansikoita. Sain valmiiksi jotain itselleni tärkeää ja päätin uskaltaa luottaa omiin kykyihini. En tiedä vielä viekö se minua mihinkään, mutta itselleni saavutus on mittaamaton.
Juuri nyt minulla on kaikki, mitä tarvitsen - tervetuloa uusi vuosi ja uudet alut! <3

Nappasin instaan oman kuvakollaasin vuodestani - instagramin tykätyimmät kuvani vuonna 2016. Kiva palata kuvienkin kautta menneisiin päiviin, jotka ovat kuitenkin vielä niin lähellä.

Ylärivi

1. (vas.)  Mattoranta tammikuussa. Pakkanen värjää taivaan kylmäksi. Mattorannan lähellä olen töistä palatessa jo liki kotona, aika usein käännän auton nokan rantaan ja pysähdyn nappaamaan kuvan tai kaksi tai vain vetämään keuhkot täyteen ilmaa ja hengittämään tätä maisemaa. Se on <3

2. Messuilta löytynyt nerokas oivallus - taittomittatähti, joka lumosi mut ja näköjään instassa monen muunkin :D Veikkaan, että tämä ei poistu keittiön seinältä muiden joulukoristeiden mukana.

3. Kuvista ehkä rakkain ja tärkein. Mökkiranta 3. elokuuta, vain muutama päivä isän kuoleman jälkeen. Voin yhä aistia lohdun, jonka kuva ja sen takana oleva tunnelma tuo. Kaunista ja kipeää samaan aikaan. Eräs ihana blogiystäväni sanoi kuvasta "kirkas aurinko tummien pilvien takana, sitä on elämäkin <3" Kiitos Marianna <3


Keskirivi

1. Hyasintti hillopurkissa - tämä kuva herätti jouluihmisten klaanin.

2. Elma ja mummulan vanha puusohva - sohva on ollut elämässäni niin kauan kuin muistan. Se jatkaa nyt elämäänsä meillä. Ei mene päivääkään kotona ollessa, etten istu tai oikaise siihen. Eternal love <3

3. Mattoranta lokakuun lopulla. Syksyn kauneus ja kuulaus.


Alarivi 

1. Vanhan ja vinon omenapuun pikkuinen sato, lokakuun alkua.

2.  26.8. saavuin kunnioitettavaan (?!?) 50 vuoden ikään. Huikeaa! Juhlat jäävät kasaridiskoineen, lompakon hukkumisineen, sähkökatkoksineen, paelloineen kaikkineen ikuisesti mieleeni. <3

3. Itsenäisyyspäivänä 2016 taivas oli sees ja metsä hiljainen. Kiitos siitä!


Pienen koosteen myötä hyvän uuden vuoden toivotus kaikille! Onnellisten tähtien valoa ja hyvien asioiden sattumia!
Kiitos teille kaikille, kun olette, käytte ja luette! Olette tärkeitä jokainen. <3

Ellis