Ihania muistoja <3
Kultaiselta 60-luvulta peräisin ovat nämä hienot ja erikoiset hopeiset palkintolusikat, vanhin vuodelta -61 ja "nuorin" vuodelta -65 - samalta vuosikymmeneltä, jolla minä ja siskoni olemme syntyneet.
Niin kauan kuin muistan, nämä isän palkintolusikat ovat asustaneet keltaisessa Arabian vanhassa purkissa, samassa kaapissa parhaiden kahvikuppien kanssa. Harvoin (jos koskaan) näitä silti kahvipöytään katettiin - lusikkapesä kun on aika pieni ja vieläpä aivan pyöreä, kuin keilapallo.
Kauniita ovat silti ja nyt vihdoin pääsevät purkista käyttöönkin! Eivät kuitenkaan kahvipöytään...
Tässä eräänä päivänä mummun luona käydessäni huomasin, että hän oli nostanut papan lusikat kaapista pöydälle. Kertoi ajatelleensa, voisiko niistä tehdä koruja. Papan muisto suvun naisille kaulaan. Ihana mummu! Ihana ajatus!
Omani ripustin jo kaulaan. Kun en löytänyt sopivaa ketjua, laitoin korunarusta säädettävän nauhan. Mun aarre <3
Ja mielessä toki kävi, miten ihania sormuksia noista varsista tulisikaan...
Omalla pajalla on valmistunut jokunen pieni vaate lisää. Nämä vaan vievät mukanaan! Kehysten hankinta alkaa olla kohta aiheellista, kun näitä vaan tulee ja tulee. Kai tässä täytyy joku vaateputiikki pian avata ;D
Tammikuun viimeisen illan terkuin,
Ellis
Oi, ihanat muistot ja kauniit korut! <3
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaMeiltä löytyy ihan samanlaisia lusikoita �� olivat joulunpyhinä käytössäkin �� ihana idea, muistojen kaulakoru ❤
VastaaPoistaKiitos <3 kiva kuulla, että löytyy samanlaisia!
PoistaTuo korulusikka on kyllä niin kaunis muisto ja nahkanauha sopii sen pariksi täydellisesti! Vaatemallistosikin näyttä hyvältä, ihania pastillisävyjä ja kulunutta farkkua! Minun farkkuvarastoni ovat huvenneet olemattomiin. Täytyykin hihkaista kavereille että muistavat minua vaatekaappien kevätsiivouksen aikaan :) Mukavaa keskiviikkoa!
VastaaPoistaKiitos Anni <3 Se on hauskaa, että välillä farkkutyöt ovat telekalla ja jokin muu tekeminen valloittaa, sitten taas muut jutut unohtuvat farkkujen tieltä... :D
PoistaAivan ihana idea tuo lusikkakoru! Eikä paljon siitä jää jälkeen tuo kevätkokoelmakaan :) Mukavaa päivää sinulle Ellis!
VastaaPoistaKiitos Krisse <3
PoistaVoi miten hienot korut!
VastaaPoistaKiitos Hannele! :)
PoistaVoi vitsit miten hieno aarre! Ja mukavaa että pääsivät nyt käyttöön♥
VastaaPoistaSanopa muuta, olen kyllä näistä niin happy <3
PoistaOlet vienyt loppuun asti saman idean, joka meillä vielä vaiheessa.Mummin ja vaarin kauniista nimikoiduista,hopeisista häälahjalusikoista on tarkoitus tehdä kaikille sukumme (ainoastaan naisia meitä onkin)naisille sormukset, siitä varsiosiosta,jossa ne nimikirjaimet ovat.Lusikkaosasta ehkä jotain muuta.Ihku taulukokoelma sinulle tulee noista mekoista! <3
VastaaPoistaIhanaa, tämmöisissä koruissa on mittaamaton määrä tunnearvoa, siksi niin rakkaita ovat <3 Meillekin on pian tulossa varsiosista vielä sormukset! En malttaisi odottaa!
PoistaKiitos, tauluja on kyllä ollut ihana tehdä <3
Niin kaunis ajatus ja ihana toteutus ♥ Täytyypä painaa mieleen, jos vastaavia aarteita löytyy. Palkintolusikoita on harvoin edes montaa samanlaista, joten niistä saisi rakkaita muistorikkaita koruja:) Juuri oltiin mummun pyöreitä viettämässä - tämä olisi ollut kiva idea vaikka juhliin, jossa me tyttäret olisimme saaneet sankarin kanssa samanlaiset korut. Taidan toteuttaa seuraavissa juhlissa<3
VastaaPoistaKiitos ihana <3
PoistaKoskaan ei ole liian myöhäistä toteuttaa tämmöisiä muistoja... ne on just niitä sukupolvelta toiselle -juttuja. Mulla on nyt useampana päivänä roikkunut lusikka kaulassa töissä, se on kyllä ihana <3
Hienoja koruja!
VastaaPoistaInstassa jo näitä ihailin - niistä tuli niin kauniita ja mikä ihana idea tuo olikaan!
VastaaPoistaMinullakin on keilaaja-isä ja lapsena olin paljonkin hänen mukanaan keilahallilla.
Hyvää viikonloppua sinulle!
Kiitos Marianna! <3
PoistaTietynlaiset lapsuusmuistot mullakin seilaavat näissä mukana... onnellisia päiviä <3
Mahtava idea, huippuhieno toteutus! Koru, joka on kuin
VastaaPoistapala perheesi tarinaa.
Auringonsäteitä viikonloppuusi, ihanainen Ellis <3
Kiitos, niin just se on - pieni pala omaa tarinaa ja historiaa <3
PoistaAurinkoa ja valoa sinnekin, ihana ystäväni! <3
Voi miten kaunis ajatus ja toteutus todella ihastuttava ♥
VastaaPoistaKiitos Ansku <3
PoistaAivan ihana mummu, kun tuollaisen idean keksi! Lusikoiden varret tulee varmaan myös jatkokäyttöön, kun ovat niin kauniit. Upea kevätmallisto ; )
VastaaPoistaNo niin on <3 Lusikoiden varsista tulee sormukset. Luulen, että ahkeraan käyttöön sekin päätyy.
PoistaKiitos! :)