Yösydän

Reilun parin viikon päästä on ystävänpäivä <3

Muistin sen ykskaks myöhään eilen illalla viime yönä. Kömmin puolittaisessa horteessa kännykän näytön  kalvakan valon turvin etsimään ompeluhuoneesta vanhaa peltirasiaa. Sieltä löytyi vuosien takaiset koruvirkkaukset. Hopeoitua kuparilankaa ja koruvaijeria.
En saanut mentyä nukkumaan, ennenkuin olin heiluttanut koukkua hetken. Tämmöinen siitä tuli.

Ei mulla muuta <3

Ellis

Marttailua

Aattelin jakaa tämän superhelpon ruokavinkin, niinhän kunnon martat tekevät :D

Ostin yrtti-valkosipulimarinoitua broilerin sisäfilettä paketin - hyväksi havaittua - mä kun mieluummin ostan broilerin ilman niitä kirkuvanpunaisia marinadeja, ihan naturellina, mutta tää onkin jotain ihan toista muuta. Maku on todella hyvä ja fileet eivät tosiaan lillu missään soosissa, vaan ne on ikäänkuin pyöritelty yrtti- vs-seoksessa.
Tuoksu on jo lupaava, kun paketin avaa...

Ruskistin kevyesti pannulla ja kääräisin punaisen pekoniraitapaidan jokaiselle fileelle ylle. Sitten hetkeksi uuniin, että pekoni saa kauniin pinnan ja file kypsyy samalla siellä sisällä.
Kyytipojaksi tummaa riisiä tai uunikasviksia ja raikasta salaattia.
Valkoviiniä unohtamatta. Ja miksei punkkukin käy, jos sellaista kaapista valkkarin sijaan löytyy.

Kotimainen tuote sisältää 450g / 9 kpl broilerin sisäfileitä, Lidlin liha-altaasta sellaisen löytää vajaan viiden euron hintaan. Ei siis mikään kallis gourmee ;) Tätä meillä on valmistettu ennenkin, mutta idean tuohon pekoni-komboon nappasin filepaketin päällä olleesta kuvasta. Vielä, kun jääkaapista löytyi paketti pekonia, suunnitelma oli valmis. Nyt nämä lähtevät uuniin ja sitten vaan riisit kiehumaan.

Bon Appetit!

Ellis-Martta

PS. Terkut omalle ihan oikeasti Martalle, esikoiselle <3 Ja myös tämän päivän synttärisankarille, keskimmäiselle, vielä tätäkin kautta <3

Älä palele!

Pakkasella mikään kai ei lämmitä niin kuin villa. Paksu, huopunut, vanunut ja tiivis villa.
Nämä lapaset on matkanneet Kokkolaan, rannikon kosteisiin kylmiin, siellä nyt lämmittävät tuttuja käsiä <3

Nämä syntyivät niinkuin muutkin ellis-lapaset - ei suinkaan puikoilla viuhtoen, vaan villapaidasta askarrellen. Ei ole vaikeaa, kokeile vaikka! Olen tainnut postata ohjeen ennenkin, mutta laitetaan vielä lyhyt kooste lämpöisiin tumppuihin.

Tee näin:

* laita villapaita 50-60° pyykkiin ja kuivata

* laita vanha, sopivan kokoinen lapanen villapaidan päälle ja leikkaa samankokoiset palat kahteen lapaseen

* ompele lapasiin päälipuolelle koristenauhoja, pitsiä, heijastinta.. mitä nyt haluatkin - jos haluat. Sehän voi myös jäädä ihan sellaiseksikin

* aseta lapasen osat nurjat puolet vastakkain ja ompele reunasta

* VALMIS :D

Kivaa perjantai-iltaa!

Ellis

Höpö-höpö -mekko

Eilen sattui tuunattavien kasasta tippumaan pitkä pellavahame, suoraan jalkoihin. Sitä nostaessani lattialta alkoi päässä raksuttaa...

Olin vähän aiemmin leikannut essua varten palasia mun vanhoista, ohuista lempifarkuista, mutta jotenkin en saanut palasista essua asettumaan. Kaiken kun pitäis asettua noin vaan, ilman sen suurempia päänvaivoja :D

Tartuin saksiin ja nappasin hameesta yläosan pois. Farkun lahkeesta sain just sopivan yläosan ja väliin ompelin vanhasta tarjotintelineestä pitsisen kantohihnan - sekin oli just sopivan mittainen!

Vähän nauhaa ja taskua pitsiliinoineen sinne tänne - niin ja vanha neulosvyö, siitä tuli mainio lenksukka pään ympäri pitelemään yläosaa paikallaan.

Siinä se on, ristin sen Höpö-höpö - mekoksi.

Työpäivän päätteeksi nappasin kuvan, miltä Höpö-höpö -mekko näyttää päällä.

Kuvasta tuli kummallisen sumea, varmaan joku höpö-höpö -suodatin... :D

Ellis

Sunnuntain nopea DIY: Pussihiha

Eilen löytyi kirppikseltä taas yksi hyvä, kutistettavaksi kelpaava miesten villapaita.
80% lampaanvillaa ja käsi pesusoikossa (= pesuohjeessa käsinpesu)... varmat merkit. ;)

Paita koneeseen (tällä kertaa 50°) ja sen jälkeen saunan lämpöön kuivumaan.

Villapaidan kuivuttua olin melkein harmissani, että villis ei sellaisenaan mahdu mulle - niin ihanan pehmeäksi se on muuttunut koneen lämpimässä pesussa.

Sakset käteen... ensimmäisenä saa kyytiä hihat. Tällä kertaa mulla onkin aikomus jalostaa ensin hiha uuteen käyttöön. Nimittäin, kaipaan muovipusseille jotain muuta paikkaa, kuin keittiön alalaatikkoa. Kun sille laatikolle olisi muutakin käyttöä. Joten päätin tekaista hihasta pussihihan, muovipussien säilytyspaikan.

Tämmöinen siitä tuli. Se pääsee roikkumaan eteiseen, kunnes keksin sille paremman paikan.
Pitäisköhän tuunata samanlainen hiha.. vaikka vaatehuoneen seinälle sukkahousuja varten?

Ellis <3

Kaksi kokkikolmosta... eli murua rinnan alle

Mitä tapahtuu, kun Prisman lehtihyllyllä alkaa tehdä mieli näkkileipää?
Entä mitä syntyy, kun muutama lapinriekko uiskentelee punaviinissä yön yli jääkaapissa?

 Työnjako meni siten, että minä etsin kaupasta siemenet sun muut näkkäriaineet ja tekaisin kaksi pellillistä näkkäriä (Kalastajan vaimon knekkis-ohjeella).

Etämies valmisti riekkopaistin. Alusta loppuun itse, niinkuin se aina tekee, suurella hartaudella.

Näissä riekkopaisteissa maistuu mahtavana sivumakuna ne tarinat ja tunnelmat, kun niitä on haettu ja pyydetty pohjoisen tuntureilta. Jotenkin mulle iski de-javu - oon tainnut ennenkin kuvailla samanlaisia annoksia tänne ;) No, lempiruoka, mikä lempiruoka. Ja lempikokki <3

Todistusaineistoa...

Nyt on kai pakko mennä keittämään pannullinen kahvia... raskas ruoka vaatii raskaat jälkiruuat ;)

Ellis

DIY: villapaidasta liivi ja mummupitsistä rannekoru

Tällä viikolla ehdin - kumma kyllä - hipaisemaan ompelukonetta ja katselemaan muutamaa juttua "sillä silmällä".

Ensimmäiseksi syyniin joutui pienen, vihreän partavesilaatikon sisältö. Laatikko löytyi vuosia sitten Ruotsista eräältä kesäiseltä loppis-kiertueelta. Se kätki sisäänsä pienet pitsimallit, kauniit kuin jalokivet! Jonkun mummun virkkaamat, luultavasti... laatikosta päätellen. :D Ihanat!!

Osa niistä on jo päätynyt koristamaan tuunailuja, mutta näitähän riittää. Pitsistä ja farkusta tekeytyi  nauhalla sidottava rannekoru. Saa nähdä, päätyykö se omaan käyttöön vai lahjaksi.

Seuraavaksi tulilinjalle joutui vuosikausia vanha, hylätty Gantin tummanruskea villapaita, joka oli eksynyt väärään pesuohjelmaan. Koska se oli miesten kokoa, se oli mulle vähän kutistuneena vallan sopiva ja palveli huopuneena ja lämpimänä vielä muutaman vuoden, lähinnä syksyisin haravahommissa ja talven pakkasilla untsikan alla.
Lopulta eilen päätin, että se on palvellut tarpeeksi. Reikä kyynerpäässä ja vähän väsyneet ja löpsähtäneet resorit. Aikansa kutakin.. mutta sen elämä jatkuisi vielä lämpöisenä liivinä.

Levitin paidan keittiön pöydälle ja tartuin saksiin. Huopunutta villaa on helppo leikata, se ei purkaannu enää, reunoja ei tarvitse ommellessa kääntää ja muutenkin se on pehmeä ja ihana materiaali!

Jos on tämä Gant ollut jo aikojen alussa uutena laadukas ja varmaan ihan hyvän hintainenkin vaatekappale, on se ainakin hintansa väärti ollut, kun on ensin palvellut second hand -löytönä varsinaisessa tehtävässään, villapaitana, ja nyt vielä saa jatkoaikaa liivinä. Hihoista saan vielä luultavasti lapaset, kunhan ehdin.

Tähän liiviin tarvittiin paidan lisäksi vähän farkun taskuja, solki, vanha huivi, pari pientä pitsiliinaa ja pikku pala lakanaa, johon piirtelin sulka-kuvan niskaan. Ompelussa ei kauaa nokka tuhissut.

Torstai-illat on muuten ihania.. viikonloppu häämöttää edessä.
Lumitöiden lisäksi meinaan silputa muutamat farkut, nukkua pitkään ja onpa tiedossa yksi elokuvakin. :)

Mukavaa viikonloppua!

Ellis