Berlin

Suurkaupunkia ei kolmessa päivässä valloiteta, mutta vähän siellä ja vähän täällä ehdittiin pyörimään ja jotakin näkemään ja kokemaankin.

Sunnuntaiaamuna olimme jo hyvissä ajoin perillä ja hotellihuoneen saatuamme suuntasimme päiväksi Prentzlauer Bergissä sijaitsevan Mauer-parkin isolle ulkoilmakirppikselle.
Siis wau! Puisto oli täynnä kojuja ja telttoja, ihmisiä, puheensorinaa, vilinää, myyjiä...
Eikä siinä kaikki, puiston laitamilla saattoi lepuuttaa väsyneitä jalkojaan ja kuunnella puistomusisointia parhaasta päästä :)


Erilaisia huimia, taitavia, upeita, nuoria (ja ei-ehkä-enää-niin-nuoria) ja etenkin äärimmäisen lahjakkaita muusikoita erilaisine kokoonpanoineen ja koosteineen... Aah ja huoh :))))

Aleksanderplatzin ja Kurfurstendammin ostosparatiiseista sai mainiosti hankittua mm. uudet ihanat kengät - ja sen jälkeen mahtavat rakot jalkoihinsa!
Koskahan muistan, että kaupungissa ei kannata kävellä tuntitolkulla ilman sukkia - tai ei ainakaan uusilla nahkakengillä??  :((

Tänä aamuna en sitten meinannutkaan saada yksiäkään kenkiä jalkaan. Linkutin jo illalla niin kärsivän näköisenä hotellin aulaan, että respan ystävällinen nainen tuppasi mulle melkein paketillisen laastaria :) Muutaman seuraavan päivän kävelen ehkä reinoilla, flip flapeilla, kumisaappailla tai ilman kenkiä...

Ostosparatiisissa kannattaa myös ehdottomasti väsyttää itsensä niin, että päätyy ottamaan hieronnan ostoskeskuksen ihanassa hierontatuoliparkissa. Näin mekin etämiehen kanssa tehtiin.
Hieronnan (2€ -> 10 min.) jälkeen nousin tuolista niin nirvanassa, että unohdin tuliaiskassin tuolin käsinojalle... ja kun noin 15 minuutin (ja yhden kenkäkaupan) jälkeen muistin kassin, se oli jo poissa. All gone!
Muutaman ruman sanan ja ajatuksen jälkeen tyydyin kohtalooni - kun en muuta voinut. Mutta se harmi on kuulkaa siinä kohtaa mittava. On se. Ja vielä, kun se on oma syy...

Etämies lohdutteli onnistuneesti meksikolaisen oluen kanssa ja pian kadonnut kauppakassi oli jo unohtunut. Onni onnettomuudessa kassin mukana ei kadonnut mitään mittaamattoman arvokasta, rahallinen menetys ei siten ollut kovinkaan suuri - enemmän se mielipaha kirveli.

Uudet tuliaiset saatiin hankittua ja Elliskin näytti jo vähän iloisemmalta.. :)

Historian havinaa ei voi olla Berliinissä kuulematta.

Mm. Potsdamer Platzilla muurin (tai palasia, osia siitä) voi käydä todentamassa, samoin siellä sijaitsee kuuluisa Checkpoint Charlie - entinen rajanylityspaikka Itä- ja Länsi-Berliinin (Mitte - Kreuzberg- kaupunginosien) välillä. Paikalla on edelleen vanha rajanylityskoppi, jonka kautta ennen mm. diplomaatit pääsivät kulkemaan.

Wilhelmstrasselta löytyy infotaulu ja piirustukset natsivallan maanalaisesta bunkkerista ja komentokeskuksesta joka paikalla aikoinaan sijaitsi. Satuimme sopivasti paikalle juuri, kun brittiopas valotti paikan taustoista turistiryhmälle.
Vain pienen matkan päässä, holokaustin muistomerkillä, lukemattomat kivipaasit muistuttavat hiljaisina ja vakavina vanhoista, surullisista tapahtumista.



Lyhyessäkin ajassa näkee ja kuulee paljon, varsinkin jos hyppää sight-seeing-bussin kyytiin. Näitä busseja körötteli non-stoppina jatkuvasti ohi, joten mekin päätettiin hetken mielijohteesta hypätä sellaiseen. Museoissa ei tällä kertaa vierailtu, vaan katseltiin kaupunkia ja nähtävyyksiä bussin avokattoisesta yläkerrasta käsin.

Tuli ihan vaan mieleen, että voiko naisella olla koskaan liikaa kenkiä?
- Ei kai!

v Tämä kenkäkauppa myi vain ja ainoastaan vintage-kenkiä!

Kerrottakoon, että en ostanut kuin kaksi paria, joista toiset kirppikseltä ja toiset pienestä kenkäkaupasta. Miksiköhän muuten kenkäkaupat on jotenkin muualla aina niin houkuttelevia?

Kivan loman, mukavien hetkien ja tapaamisten, metroajeluiden, kaatosateen, kuuman auringon, ihanan jäätelön ja hyvän ruuan jälkeen on taas monta kokemusta rikkaampi.

Elmakin taisi nauttia täysihoidosta (tyttären luona)........vai mitä mieltä olette? :)))

Elmalla on siis eka juoksuaika menossa, siksi nuo housut jalassa, heh.

Kotona taas. Huusholli ojennukseen huomenna (vapiskaa villakoirat) ja sen jälkeen ehkä ompelukoneelle...

Heinäkuun myöhäisen yön terveisin,

Ellis