14. luukku: perjantain pöhlöt jutut ja päätökset

Perjantai, päivistä paras! Kiireisen viikon jälkeen... mikä on ihanampaa kuin se, että viikonloppu on edessä!!

Viimeöinen kassi tuli valmiiksi... vasta kuitenkin tänään työpäivän päätteeksi :)
Siivoilin kuva-arkistojani ja vastaan tuli tämä kassi... muistatteko vielä huivitempun *klik* ?

Otin huivin pois ja virittelin tilalle vanhan kulahtaneen nahkavyön. Toimii ihan noinkin, varsinkin näin talviaikaan. Täytyy värkätä tähän vielä yliolan-hihna, kulkee sitten mukana vielä helpommin.

******

Joulukuussa perjantaisin ei häiritse edes se, että koti on kuin pommin jäljiltä. Se, että työviikko ja hoidettavat asiat on hoideltu, on niin huojentavaa, että ketä nyt pieni kotoinen huvikumpu-look haittaa?
Sitäpaitsi, kaksi kokonaista pitkää päivää edessä vapaata!

Olen tänään jotenkin päättäväisellä tuulella. Olen tehnyt ainakin kaksi päätöstä, sellaisia (lähi)tulevaisuuteen suuntaavia, jos nyt niin voidaan sanoa...

1. Olen miettinyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että aion viettää joulun kaapissa. Kyllä.
Yhdessä tai kahdessa keittiön kaapissa. Marttojen sloganin mukaan kaappeja kun ei kannata jouluksi siivota, jos ei aio viettää jouluaan siellä... noh, minä olen päättänyt siivota ainakin kaksi kaappia jouluksi.
Ei minun tule siivottua koskaan ikinä kaappeja ihan huvin vuoksi vain... Jos joulu on sellainen syy, mikä saa edes yhden kaapin verran siivousintoa aikaan, olkoon sitten niin - kyllä se sopii :)

2. Joulun jälkeen alkaa Elliksen uusi elämä, part 56 :)) Ihan totta. Taas kerran.
Eilen jostain tuli taas sellainen... olo. On vaan pakko tehdä jotain. Kyllä minä tiedän, mistä se olo tuli.
Katsoin itseäni peilistä, ihan kunnolla. Huoh.
Polvi on ollut pakollinenkin syy olla hiki-liikkumatta... mutta heti alkuvuodesta on luvassa tähystys, jonka jälkeen (ja jota ennenkin) on ihan tärkeätä alkaa saada lihaksia kuntoon. (Mitä lihaksia??)
Motivaatio alkaa hivuttaa päätään pikkuhiljaa... ihanaa!!
Anyone with me??

******





Nyt vain nautin perjantai-illasta. Etämies on tullut taloon, kahvi odottaa juomista ja sauna on kohta lämmin.
Mitä muuta sitä tässä kohtaa enää voi toivoa?



Paitsi että toivon teillekin kaikille ihanaa viikonloppua <3



Ellis

13. luukku: Rakas Joulupukki!

Rakas Joulupukki!

Kirjoitan tätä sinulle myöhään yöllä, ompelukoneen vieressä. Tekeillä on kassi, jonka pitäisi olla valmis huomenna - tiedän, että kiltit tytöt nukkuvat jo tähän aikaan, mutta vaikka yritän kuinka, en vaan ehdi ajoissa nukkumaan.

Tänään olen ollut pieni tonttu tohelo. Ensin auton käsijarru jäätyi kiinni ja ajelin kotiin yksi pyörä lukossa. Ihan pienen matkan vaan... autosta jäi samanlainen jälki lumiseen tiehen, kuin joku olisi vetänyt sitä narun perässä niinkuin leikkiautoa.
Menin kiireessä ohjekirjan kanssa sisälle tutkimaan, mikä kumma on vikana, kun niin paljon erilaisia valoja syttyi autoon. Vika korjaantui hetkessä, sain siskon mieheltä puhelinapua ja jarru irtosi.
Oma etämies oli taas etäällä, kun olisi ollut lähitarvetta. Selvisin silti :)

Sitten menin kauppaan. Olin ypöyksin juustohyllyllä, kun yhtäkkiä kokonainen Oltermanni hyppäsi hyllystä noin metrin päässä minusta. Ei sentään varpaille tullut. Nostin sen takaisin hyllyyn ja jatkoin matkaa. Leivonnaisten kohdalla Pågensin pikkupullat putosivat lattialle ennenkuin ehdin edes koskea pussiin. En olisi edes ostanut niitä... nostin nekin takaisin hyllyyn.
Juomaosastolla törmäsin kärryillä pahviseen sipsitorniin. Sain juuri kiinni, ennenkuin koko torni kaatui.
Silloin ajattelin, että minun on parasta jättää kauppareissu huomiseen. Nappasin vain kanansiipiä, niitä tulisia Hornetteja, ja pinkaisin kassalle.

Muuten olen ollut tosi kiltti. Ei minulla mitään isompia toiveita ole, mutta jos voisit tuoda minulle vähän järjestelmällisyyttä ja malttia. Tulisin ihan varmaan vielä kiltimmäksi, jos saisin myös vähän lisää aikaa.
Käyttäisin sen ihan vaan olemiseen.

Kiitos vaan, kun järjestit lunta, sitä toivoinkin jouluksi. Nyt kiitos ei enää tarvita, meidän pihaan ainakaan. Meillä on ihanan valkoista ja aika korkeat hanget jo.

Ehdithän varmasti pistäytyä jouluna meillä?
Mutta älä tule savupiipusta, jookos. En ole muistanut kutsua nuohoojaa...


Toivoo Ellis <3

12. luukku: kohta niitä taas tulee...

... joulukortteja!

Meillä ne sujahtavat sukkaan. Kukaan ei varmaankaan arvaa, mistä se on tehty??!

Kortteja on ihana saada... ja lähettää. Tänä vuonna olen kuitenkin päättänyt tehdä toisin.
Olen päättänyt kortin lähettämisen sijaan kirjoittaa pienen jouluviestin tai soittaa joulupuhelun - muistaa siis kaikkia kuten ennenkin, mutta vähän toisella tavalla.

Mulla jää korttien kirjoittaminen aina viimetippaan. Joskus jopa ihan viimeiseen tuntiin. Nyt ajattelin, että vältän korttihässäkän, kiireen ja paniikin ja käytän pitkät työmatkat näiden joulupuhelujen soittamiseen. Niille, joita en tavoita, laitan muutaman rivin kuulumisia ja hyvän joulun toivotuksen sähköpostin tai kännykän kautta.
Näin tänä vuonna. Ensi vuonna varmaan rustaan kortteja entiseen tapaan... ellei tämä kokeilu osoittaudu niin loistavaksi, että jatkan sitä :)

Muutaman kortin takuuvarmasti kuienkin kirjoitan. On olemassa sellaisia ihania, vuosien takaisia ystäviä, jonka kanssa yhteys pelaa nimenomaan joulukortilla. En koskaan voisi olla lähettämättä korttia näille ystäville, joihin en kenties muuten enää saisi yhteyttäkään. Se ei ole tämmöisessä tapauksessa koskaan pelkkä joulukortti.
Se on paljon enemmän. "Täällä ollaan, kaikki on ok :)  ihanaa että olet siellä! Olet tärkeä, en koskaan unohda sinua!"


Ellis <3

11. luukku: must have...

Jos jotain jouluna, kahvipöytään siis, niin tätä ai-van ihanaa ja suussasulavaa herkkua <3
En osaa enkä voi kuvailla, se pitää kokea. Suklaan ja manteliliköörin lempeä salajuoni saa sinut tarttumaan kakkulautaseen kaksin käsin.
Näitä kannattaa leipoa kerralla kaksi - ei nimittäin tule riittämään kovin kauaa yksi tällainen :)

Syntisen hyvän kakun takia yksi ´must have`- juttu jouluksi on pullo mantelilikööriä. Tämä toki maistuu  konjakin korvikkeena kahvipöydässä noin niinkuin sellaisenaankin, mutta jos sen makua karvastaa pelkästään, kakun lisäksi on olemassa yksi mainio ja helppo jälkiruoka, johon tämä liemi sopii kuin nenä päähän.

Hedelmäsalaatti nimittäin!
Tässä oivallinen ohje ihanaan ja helppoon jälkiruokaan, vaikkapa riisipuuron asemesta jouluruuan päätteeksi:

Aikuisten annos:
Laita kulhoon hedelmäsalaattia ja päälle sopivankokoinen nokare vaniljajäätelöä. Palastele annokseen pari kolme piparkakkua ja lorauta koko komeuden päälle tujaus mantelilikööriä :)

Lapsille:
Muuten sama, mutta jätä likööritujaus pois, tilalle voi ropauttaa vaikka nonparelleja :)

Jee... meillä sataa vaihteeksi lunta. Huoh. Siis lapionvarteen...

See you tomorrow :))

 Ellis

10. luukku: pikku apulainen ja pikku diy

Ensimmäisen luukun joulukirja ei ollut ainoa laatuaan. Muistikirja nimittäin.
Jotenkin vaan muistettavaa, välttämättömiä asioita, must do, must go, päivämääriä, ideoita.... kaikkea kertyy ja putkahtaa mieleen sellaista tahtia, ainakin välillä, että niitä on pakko laittaa ylös.

Lahjaideoita tulvii mieleen mitä kummallisemmissa paikoissa ja tilanteissa, muttei useinkaan juuri silloin, kun on kiireessä lahjaostoksilla. Voi että, miten helppoa silloin olisikaan, kun voisi marssia täsmäostoksille! Sen kun vaan hurauttaisi kaupasta toiseen, osastolta toiselle ja napsisi lahjat... ja voisi vaikka vetää listalta yli nimen toisensa jälkeen.
Jäisi varmaan kivasti aikaa vielä istahtaa kaffekupposelle tai glögille jossain ihanassa kuppilassa :))

Mä olen yrittänyt auttaa itseäni kaikenlaisten asioiden muistamisessa hankkimalla käsilaukkuun tällaisen pikku apulaisen:

Väsyin irtonaisiin muistlappuihin ja niiden etsimiseen... usein oli kyllä asiat kirjattu, mutta sit ne olikin jossain kotona, vanhan sanomalehden reunassa - ja lehti viety keräykseen...
Mutta tää pikkuinen vihkonen, tää on hyvä! Ei paina paljoa, mahtuu pieneenkin veskaan. Ei enää irtolappuja ja niiden hukkaamista ja loputonta etsimistä! Suosittelen :) Ja toimii ihan ympäri vuoden, kaikenlaisten asioiden kanssa!
Tää kulkee mukana useimmiten... joo, toki mullakin on heikko kohtani, joskus unohdan sen toiseen laukkuun. Muistan viimeistään silloin, kun mieleen tulee joku loistoidea, mitä voisi ommella farkuista tai joku oiva lahjaidea.

Mikä kiva lahjaidea muuten tällainen muistikirja sellaiselle, jonka tietää kiireiseksi ja sopivan höseliksi.. :)) Ja valikoimaa riittää! Näppärä tekee itse, mutta minä ostin omani ihanasta Kapsäkistä.

Jääkaapin ovi on varmaan useimmilla kotona muistilappujen ja -listojen parkkipaikka. Siihen voi helposti askarrella kivoja muistilapun pidikkeitä vaikka patinoituneista vanhoista pikkukakkumuoteista.

Tarvitset:
* kakkumuotteja tai muuta pientä, sopivaa keittiöromua
* pieniä magneetteja (löytyy askartelukaupoista, Tiimarista...)
* pikaliimaa (sellaista, joka liimaa metalliakin)

Kokeilin kiinnittää joskus näitä myös kuumaliimalla, mutta magneetti ei tahdo kestää yhtään kolhuja, vaan irtoaa pienenkin kolahduksen jälkeen muotista. Pikaliiman kanssa ei ole tätä pulmaa, pysyy ja pysyy!

Päivän päätteeksi nollataan muisti... sub-leffa iki-ihana Bridget Jones on siihen ihan parasta lääkettä <3

Muistamisiin :)

Ellis

9. luukku: ain laulain työtäs tee...

Tämän päivän luukusta tupsahtaa varmaan monelle jo tuttukin vinkki - siivoukseen!

Jo hetimiten joulukuun alussa alan syöttää imurille kanelia. Varsinkin pölypussin vaihdon jälkeen, mutta myös muuten aloittaessani imurointia kasaan pienen keon sen eteen lattialle ja kiltisti se nappaa sisuksiinsa kaiken, viimeisenkin murusen.

Tämän jälkeen onkin imurointi vähän kivempaa... nimittäin tuoksu, jota imuri henkäisee ulos, on ihana ja jouluinen :)

Vaniljasokeri toimii tässä asiassa ihan yhtä hyvin, samoin kaardemumma - pikaisestakin imuroinnista jää leijumaan ainakin hetkeksi ihana tuoksu <3
Joihinkin imureihin on saatavana tuoksusuodattimia, mutta meillä on täällä vielä toistaiseksi ainakin sen verran vanhanaikainen imuri, etten ole edes hoksannut etsiä siihen moista. Maustekaapille siis ennen siivousta!

Kodinhengetär voi sonnustautua joulun alla aiheeseen sopivaan essuun... Kädenulottuvilla roikkuu silloin niin piparimuotit kuin pyykkipojatkin :)

Tämä essu on tehty vanhasta farkkuhameesta. Helmaan on lisätty vähän nauhoja koristeeksi, samoin taskuun, joka ei myöskään ole alunperin kuulunut tähän hameeseen. Pari piparkakkumuottia, pitsiliinaa ja pyykkipojat vielä... se on siinä!
Ja nauhat tottakai - täytyyhän essu saada kiinni :)

Se onkin sitten jo toinen adventti tänään! Ei meilläkään nyt sentään tänään ole imuria taluteltu, mutta ostin kuitenkin kanelia lisää, kun kaupassa piipahdin :)

Valkoista ja kaunista toisen adventin iltaa!

Ellis

8. luukku: aina ei tartte...

Ota joulun alla yksi päivä, jolloin et tee mitään järkevää. Et siivoa, luuttua, leivo, pakasta, puunaa tai tuunaa.
Otat suunnan itsellesi mieluisaan paikkaan: kivaan kaupunkiin, tapahtumaan, metsään tai vaikka elokuviin.
Lähdet hakemaan itsellesi hyvää mieltä reippailemalla luonnossa tai haahuilet kaupungin kaduilla jouluvalojen tuikkeessa niitä kiireisiä, stressaantuneita muita ihmisiä väistellen. Taskussasi ei ole kilometrin mittaista kauppalistaa eikä kädessäsi kelloa, jonka kanssa pitäisi juosta kilpaa.

Mulle tällainen päivä koitti tänään. Oma "must go"-paikka ennen joulua on Tampere. Vaikkakin sen kadut ovatkin näinä aikoina täyttyneet jouluostoksilla juoksevista tai pikkujoulufiiliksin eteenpäin kiiruhtavista ihmisistä - ihan hyväntuulisista sellaisista - oma päiväni soljui sekä mukavassa seurassa, että itsekseen kiireettä kuljeskellen ja kaupungin joulua aistien.

Yksi ehdoton lemppari Tampereella on ihana, vanha kauppahalli <3
Sen kujat ovat tähän(kin) aikaan vuodesta täynnä tuoksuja ja kauniita asetelmia, maistiaisia, pikku kahviloita...
Tänään istahdimme hallin perällä olevaan ihanaan kotiruokaravintolaan nauttimaan ihanasta lounaasta.
Kuvia napsin näköjään vain silmilläni, sillä vain yksi hedelmäkoju tuli jostain syystä ikuistettua kauppahallissa.

Kauppahallista lähdin kävelemään Näsinlinnaa kohti. Milavida-tapahtuma oli kerännyt niin hengästyttävän määrän ihmisiä paikalle, että myyjäistapahtuman huoneisiin oli paikoin vaikeaa päästä. Kuviakaan en napannut.
Fiilistelin ihanan vanhan rakennuksen tunnelmaa hetken aikaa ja ihailin kauniita asioita, minkä jälkeen suuntasin kulkuni Tallipihalle. Tästäkin tuli "läpiajo", sillä mulla ei ollut varsinaista tarvetta tai asiaa poiketa tällä kertaa peremmälle. Ihailin pientä pihlajaa, joka kantoi oksillaan sekä marjat, lumet, että pienet suloiset joulutuikut :)
Pikkuisen yläikkunankin tallipihalta bongasin. Joku oli sinnekin kiivennyt ripustamaan tunnelmalliset valot.

Tallipihalta lähdin etsiytymään eräälle pienelle kadunpätkälle. Ojakadulle nimittäin. Ojakatu sijaitsee jossakin Stockmannin tavaratalon, Pikkukakkosen puiston ja Satakunnankadun väljässä välimaastossa. Jo muinoin 80-luvulla Ojakatu tuli tutuksi, kun silloin kadulla sijainneesta Valjaspuodista käytiin ostamassa satulasaippuaa ja uudet ratsastussaappaat :))
Nyt mua vetää Ojakadulle ehkä maailman suloisin pieni kahvila <3 love it <3

Tunnetteko vastapaistetun vohvelin tuoksun?
Tänään otin kahvin seuraksi mansikkahillolla ja kermavaahdolla terästetyn vohvelin. Kahvilasta löytää sekä suolaisten, että makeiden vohveleiden listan... aah!
Toinenkin vohvelikahvila Tampereella on, tämän liikkeen sisarliike. Sijaintia en osaa neuvoa, sillä tää on mulle se one and only!

Tämä riitti mulle Tampereesta tänään. Sain haahuilla sieluni kyllyydestä, tuliaisina vain ja ainoastaan farkkuellikseen sopivaa pientä...

Kivaa joulukuun kahdeksannen iltaa :)

Ellis