Keittiön tuolien nopsa DIY

Rymsteeraus ruokapöydässä jatkuu... lähes yhtä vähäisin ponnisteluin kuin eilen.

Meillä on ihan perusruokapöytäryhmä (jestas, mikä sana!). Ihan ok, tavis, mutta... hitusen tylsä. Samalla, kun kohkaan vanhan laatikon kanssa, muistan yhtäkkiä huput, jotka ompelin tuoleihin aikoja sitten vanhoista, isoäidin aikaisista pitsityynyliinoista.

Pienen pohdinnan jälkeen ne löytyvätkin ompeluhuoneen tuolin selkänojalta. Ne ovat olleet siellä  parkissa odottamassa, että ompelisin yläpäät hupuista kiinni. Niissä oli aluksi nauhakiinnitys, mutta kun ne retkottivat epäsiistin näköisesti nauhoineen, päätin ommella sauman ylös... jostain kummallisesta syystä en ole koskenutkaan huppuihin sitten sen hetken, kun ne käsistäni selkänojalle laskin. Nyt vihdoin tartun toimeen.

Onneksi olen viime kesänä toissa kesänä pessyt huput, joten ne ovat ihanan puhtaan kankeita. Paksuja ja pellavaisen tuntuisia, reikäpitseineen ja kirjailuineen. Löysin kerran laatikollisen näitä aarteita huutokaupasta naurettavan halpaan hintaan, joten ihan oman isoäidin pielustan alusia en ole nyt tuunaamassa.

Ompelin aikanaan huppuihin "numerolaput": vähän farkkua ja pieni tilkku vanhaa lakanaa, johon piirsin ja kirjoitin kullekin tuolille numeron ja jonkin pienen köökkifraasin. Antavat ehkä ripauksen ilmettä ja tyynyliinat naamioituvat vähän paremmin. Jos joku vaikka erehtyy luulemaan, että meillä kuivatetaan tyynyliinapyykkiä näin :D

Aika pienellä saa toisenlaisen ilmeen ruokapöytään, vai mitäs tuumaatte?
Nämä saavat nyt olla tuolien päällä taas niin kauan, kunnes toisin tuntuu.

Mutta... on yksi tuoli, joka ei saa huppua ylleen. Sen paikka on pöydän päässä, koska se on...

Tiistaiterveisin,

Ellis