24. luukku: Jollei jouluna ole lunta...

... voiko joulupukki tullakaan??
Kyllä voi!

Tänään taas perinteisesti joulupuuron ja Lumiukon jälkeen meidän katras suuntasi askeleensa ylämäkeen, kohti pientä lentokenttää.
Pian 40 vuotta on pukki laskeutunut tänne piskuisella lentokoneella hetikohta puolenpäivän jälkeen. Vuosi vuodelta ihmiset vaeltavat kentälle: läheltä tullaan kävellen, sillä auton kanssa siihen ruuhkaan ei viitsi lähteä... kentälle johtaa autojen lakkaamaton letka. Mutta vaikka tulemme kävellen, saamme mekin kulkea lähes kulkueessa, niin paljon ihmisiä vaeltaa kohti lentokenttää kävelytietä pitkin. Kun saavumme perille, paikalla on valehtelematta muutama sata ihmistä.

Olemme ajoissa, kävellen ei kestä kuin kymmenisen minuuttia - ihan sopiva päiväulkoilu ennen joulusaunaa.

Kentällä katse etsii tuttuja. Ja löytääkin. Monia, joita ei muuten useinkaan näe, tapaa juuri jouluaattona lentokentällä.
Joulupukki on lentänyt aattona tänne joka vuosi aina 70-luvun puolivälin paikkeilta asti, joten moni, joka on lapsena ollut itse vanhempineen katsomassa joulupukin saapumista tähän pikkukylään, on siellä nyt oman perheensä ja oman jälkikasvunsa kanssa. Perinteitä vaalitaan!

Hetken päästä alkaa kuulua säkätystä. Helikopteri! Tänä vuonna joulupukki on vaihtanut potkurikoneen toisenlaiseen ilma-alukseen.

Pieni, sympaattisen näköinen kopteri lähestyy kenttää. Lähemmäs tullessaan se muistuttaa vähän Nukkumatin helikopteria... ja onhan tälläkin kyydissään hiippalakki, tosin punainen :D
Kopteri kaartaa muutaman kierroksen ihmisjoukon yläpuolella, jotta kaikki näkevät, kuinka pukki huiskuttaa ikkunasta. Lopulta kopteri laskeutuu ja joulupukki pääsee toimittamaan asiaansa: tuomaan kyläläisille karkkia ja kuuntelemaan viimeisiä toiveita ja kuulumisia.

Tapahtuma on ohi yhtä nopeasti, kuin alkoikin. Ihmiset alkavat valua takaisin koteihinsa ja autoillensa. Viimeiset joulutervehdykset tuttujen kanssa, joku ehkä vaihtaa vielä paketteja - sekin tuntuu joillekin olevan perinne, pakettien vaihtaminen lentokentällä :)
Kaikessa lyhykäisyydessään jotenkin ihana, konstailematon ja persoonallinen perinne, jota tämä kylä vaalii ja joka yhdistää sen asukkaita ainutlaatuisella tavalla.

Tästä alkaa meidänkin perheen joulu. Tämän perinteen lapseni tulevat muistamaan ikänsä, ehkä he saapuvat jonakin päivänä katsomaan joulupukin saapumista omien lastensa kanssa...


Ihanaa Joulua kaikille <3

Ellis