7. luukku: Ken sukat nuo saa?

Oltiin tänään jouluostoksilla, etämies ja minä. Ahdistus ei iskenyt, ei kiire eikä toivottomuus. Ei tullut hätiköityjä paniikkiostoksia, kassalle jonottaminenkaan ei haitannut yhtään.
Mulla oli listassa tälle päivälle yksi ainoa asia. Olin salaa päättänyt valjastaa etämiehenkin mukaan tähän tontun tärkeään tehtävään... ja se onnistuikin ihan täydellisesti :)

Ihan aluksi etsittiin kiva kahvila, juotiin kupit kahvia ja ihmeteltiin ihmisvilinää.
Sen jälkeen suunnattiin Jyväskylän Forumin alakertaan.
Siellä, liukuportaiden vieressä oli joulukuusi, jonka vieressä kyltti "Joulupuu-keräys".
Hyväntekeväisyyskampanja, jossa voi lahjoittaa joululahjan lapselle tai nuorelle, joka muutoin saattaisi jäädä ilman Joulupukin tuomisia.

Jonoa ei ollut, joten ihan rauhassa katsottiin, minkä ikäisille lapsille oli paketteja jätetty kaikkein vähiten.

Vauvat, taaperot ja pienet lapset ovat sitä ikäryhmää, joille paketteja tulee eniten. Heidän toiveisiinsa on myös ehkä helpointa vastata.
Teini-ikäisille ja nuorille sen sijaan ostetaan vähiten. Ikäryhmä, jossa on ehkä haasteellisinta se, kohtaavatko toive ja saatu lahja toisiaan - mutta... jos ajattelee, että sinun lahjasi saattaa olla lapselle tai nuorelle se ainoa joulun paketti, on jokainen lahja varmasti tervetullut <3

Joulupuu- keräys (klik) on myös listannut kuhunkin ikäluokkaan yleisiä toiveita, se hiukan helpottaa lahjan hankkimista. Joissakin paikoissa saattavat toiveet olla yksilöityjä, joka toki helpottaa ja ilahduttaa sekä lahjan antajaa, että saajaa vieläkin enemmän.
Lahjat päätyvät keräyksen jälkeen sosiaalitoimelle tai muulle eteenpäin toimittavalle järjestölle, joka kohdistaa ne suoraan niille lapsille ja nuorille, jotka muutoin uhkaavat jäädä ilman ainuttakaan joululahjaa.

Pienen ostoskierroksen ja pakentoinnin jälkeen kävimme jättämässä kuusen juurelle kaksi pakettia ikäryhmään 15-17 v., toisen tytölle, toisen pojalle.


Hyvää Joulua ja lämmin ajatus niille, joille paketit sitten päätyvätkään <3

Mieleen putkahti jostain kaukaa, omien kouluaikojen englannin tunnilta runo, joka on jäänyt mieleen - liekö ollut ulkoa opeteltava läksy aikanaan... sopi kuitenkin tämän päivän ajatukseen:




"Many of the things we need can wait,
  the child can not.
  Right now he is growing.
  Right now he is beginning to see,
  and to feel
  and to understand.
  We cannot say "tomorrow" to him.
  His name is Today."


Ellis