22. luukku: Rakas Joulupukki

Rakas Joulupukki,


Ellis täällä jälleen... taas on vuosi vierähtänyt!

Olen pahoillani, että en lähettänyt juhannuksen tienoilla postikorttia, vaikka olin aikonut. Olisin halunnut kertoa, että olen hoitanut kasvimaata ahkerasti, mutta kun siinähän kävikin niin, että ennätin istuttaa vain sipulit ennen heinäkuun loppua. Ja linnut taisivat syödä nekin, jotka ehtivät itää.
Kukkamaani näytti kukoistavalta. Sellaista perennapenkkiä ei ole kyllä kellään... toistakymmentä perennalajiketta (ja toistasataa rikkakasvilajiketta). Mutta minusta suurpiirteiset ja romanttisella tavalla salaiset, villiintyneet puutarhat ovat aina olleet niitä kauneimpia!

Minä olen yrittänyt olla taas tosi kiltti. Se on kyllä onnistunutkin, melkein aina. Ainoastaan työmatkoilla meinaan yhä hermostua töppöihin autoilijoihin. Jos totta puhutaan, olen miettinyt, voisinko jo liittyä anonyymeihin rattiraivoajiin... Mutta totuuden nimissä, raivoan vain silloin, kun on kiire (=aina) ja ollessani autossa yksin (=lähes aina).

Täällä kotona kaikki on hyvin. Kerrankin olen ajoissa ja nyt kun jouluun on vielä kokonaista kolme yötä, ehdin mainiosti pestä uunin, jääkaapin, saunan, pesuhuoneen, suursiivota, ostaa ja paketoida lahjat, tehdä jäälyhdyt, sulattaa pakastimen, kaataa metsästä kuusen, etsiä koristeet, pestä pyykkikorit tyhjiksi, vaihtaa lakanat, paistaa kinkun, piparit, kakut, tortut, laatikot, juosta viemään kaikki unohtuneet joulukortit, rentoutua ja nukkua 11 tunnin yöunet. Unohdin jouluelokuvat... ne kaksi, joille aina pyhitän joulua edeltävät illat: Holiday ja Rakkautta vain.

Tänä vuonna teen yhden poikkeuksen: en oikeastaan toivo itselleni mitään. Olen tyytyväinen, jos omilla rakkaillani ja läheisilläni on jouluna hyvä ja lämmin mieli ja onnellinen olo. Silloin minullakin on.
Aion viettää kiireetöntä aikaa heidän kanssaan, syödä hyvin ja rauhassa, pelata vanhoja lautapelejä ja nauttia elämästä.
En aio laittaa herätyskelloa soimaan aamuisin. Juon aamukahvin rauhassa. Jos en ole ehtinyt siivota joka nurkkaa, käännän katseeni toisaalle. En ole itselleni ankara niiden monien asioiden vuoksi, jotka jäävät tekemättä. Tärkeimmät on kuitenkin hoidettu, sillä minähän vain juksasin sinua tuossa aiemmin!

Kiitän talvesta ja kauniista lumihiutaleista, jotka saivat maan valkoiseksi ja kauniiksi. Toivottavasti järvet ehtivät saada jääpeitteen, että siskoni poppoo pääsee saaresta mantereelle ja mantereelta takaisin saareen.

Tulen taas aattona katsomaan, kun laskeudut lentokentälle. Ilostun kovasti, jos poikkeat meillä! Jos olet kiireinen, voit toki taas jättää lahjasäkin oven taakse. Jos säkki on kovin painava, tööttää kolme kertaa, tulen apuun kantamaan... ;)


Turvallisia lentokelejä!

Ellis <3