Kivi taskussa

Tykkäätkö kivistä?
Jo pikkutyttönä keräsin kiviä, laiteltiin niitä naapurin pojan kanssa riviin ja verrattiin, kumpi on löytänyt hienompia. Pitkulaiset oli niitä parhaita. (Terkkuja T, jos seikkailet täällä :))
Kesälomien autoreissuilta oli ainakin yksi hieno kivi taskussa tuliaisena, hienoimmat pääsi esille hyllyn reunalle. Ne, missä valkoinen viiva kiersi kiven ympäri - joissakin viivoja oli useampikin.

Kivi on hieno olemalla oma itsensä. Se ei voi muuntautua miellyttämään, se joko on hieno tai ei ole sitä. Materiaalina aito, koruton ja jotenkin kaunis. Ikiaikainen.

Kiviä löytyy kotoa edelleen. Takan reunalla iso pyöreä kivi. Olohuoneen ikkunalla sinisessä maljassa muutama kivi, en edes muista, mistä ovat peräisin. Joku merkitys niillä on ollut, kun olen ne kotiin kantanut jostain... en muista mistä. Tykkään.

Kaukomailta toin viime talvena tuliaisina oman luokan lapsille kullekin oman meren sileäksi huuhtoman kauniin kiven. Aarteen. Simpukoitakin joukossa oli. Kivet sujahtivat taskuun ja kun lapset kuuntelivat matkakertomuksiani tuliaiskarkit poskissa, huomasin monen pienen nyrkin puristuvan kiven ympärille tutkimaan sen muotoa ja pintaa vaivihkaa... <3


Pari vuotta siten löysin Sokoksen sisustusosaston poistopöydästä lautasliinarenkaat. Kivistä ja narusta tehdyt. Koruttomat ja kauniit. Olivat pitkään keittiön ikkunan yllä hyllyllä Riihimäen lasipurkissa, meillä kun ei juuri kankaisia lautasliinoja tule käytettyä.

Heivasin renkaat pari viikkoa sitten kirppikselle ja kun eivät menneet kaupaksi, aloin tarkastelemaan niitä paremmin. Hulluko meinasin olla?!
Onneksi eivät kelvanneet kenellekään, nyt pääsevät lähemmäs ruokapöytää ja esille, kaunokaiset <3

Ikean reissulta viikko sitten ostin - yllättäen - pussillisen sileitä pikkukiviä. Kynttilöiden alle koristeeksi... Niissä on muutama, josta aattelin tehdä magneetin, pienen tekstin kera. Jos onnistuu, laitan vinkin tännekin.

Viikon "kohokohta" oli muuten eräs pyykinpesu... tämä ei liity aiheeseen mitenkään, mutta lopputulos on jotenkin niin mykistävä. Mun ihanat torivanttuut (rannekkeet) heitin koneeseen... siihen samaan ohjelmaan, jossa villasukatkin ihan hyvin ja kutistumatta peseentyvät. Mutta... kuinkas sitten kävikään??!!

Eli Viipi, my dear friend... uudet tilaukseen...
Onneksi en viitsinyt hakea Viipin samasta 100% alpakka-langasta mulle neulomaa pontsoa samaan koneeseen :)) Sitten olisi voinut jo itku päästä!

Lauantai etenee harmaassa säässä. Villapaita päällä ja mopsi kainalossa tämä kivitasku menee nyt keittämään kupin kahvia. Etämies huristelee kohta omilta kiireiltään kotiin, joten meillä taitaa olla edessä viikonlopun kirppisturnee. Ja ruokakaupan kautta kotiin, punajuuret on haettava lindströmin pihvejä varten.

Ai niin, ajettiin eilen illalla kaupunkiin ja käytiin eilen katsomassa Puhdistus. Vahva ja rankka elokuva, realistisuudessaan tosi karua katseltavaa. Roolisuoritukset, varsinkin Laura Birnin, ihan huikaiseva ja riipaiseva. Vaikutti minuun. En ihmettelisi, jos tästä Jussi-patsaitakin ropisisi, taitaapa olla Suomen virallinen Oscar-ehdokaskin tämä leffa.

Kotiin mennessä kierrettiin Kirkkopuisto, joka oli valaistu näin:

Leppoisaa syyslauantaita kaikille,

Ellis

Kiitoksia, kuulumisia ja pieniä ideoita

Tänään varmaan suurin osa Suomea on kylpenyt syysauringossa... aivan mahtavaa valohoitoa!
Heti aamukahvin jälkeen lähdin pihaan katsastamaan, mitä hommia olisi syyspuutarhassa tarjolla. Myönnän, että hommat jäi suunnitteluasteelle vielä... keskityin ihmettelemään aurinkoa ja syksyn värejä. Ja räpsimään kuvia sieltä täältä pihamaalta :)

Syksy ja arki on taas niin vahvasti vienyt mukanaan, että aika tuntuu lentävän. Havahduin huomaamaan, että koulua on käyty jo useampi viikko ja syksy alkaa olla kohta pitkällä. Taas olisin valmis ostamaan niitä lisätunteja, kun tekemistä on kamalasti ja tuntuu, että koko ajan on ilta.

Elliksen maailmaan kuuluu muuten ihan hyvää arkea. Sellaista peruskauraa... päivät vierähtää töissä, illat kotona tavanomaisten arkipuuhailujen parissa (pyykkiä, ruokaa, nuorisoa, Elmaa, käsitöitä... you know..) Vain liikunta puuttuu nyt tuosta listasta. Sen kuuluisi olla siinä. Haluaisin, että se on siinä. Mutta polvi kiukuttelee edelleen, rivitanssia ja kävelylenkkejä (lue: löntystelyjä) lukuunottamatta muuta ei pysty. Sapettaa vietävästi, koska tahtoa olisi. Ohjelmassa on huomenaamulla soitto ajanvaraukseen... jotain on tehtävä, syy on selvitettävä ja polvi saatettava kuntoon. Puolen viikon lepo ja voltaren-kuuri parisen viikkoa sitten ei auttanut :(
Noh, jospa se siitä.

Etämies kotiutui eilen illalla viikon pohjoisen riekkoturneelta. Ihana metsämies viikon risupartoineen ja lapinrieskoineen <3
Me käytiin tyttären kanssa puolestaan Ikean turneella, saaliina taas ihania tuoksukynttilöitä ja muuta pientä iloa syksyyn.

Blogirintamallekin kuuluu hyvää... Oon saanut aivan ihania tarralappuja - kolme kappaletta!!!

Lämpimät halaukset ja kiitokset näistä muistamisista Johannalle, Kirsikalle ja Hyvälle Mielelle <3
Heistä kaikista on pikku hiljaa tullut mulle ihania blogisiskoja, siksipä nämä tunnustukset niin paljon mieltä lämmittävätkin!
Tämä tarralappu on kiertänyt jo niin paljon ympäri blogimaailmaa, että en laita sitä kenellekkään erityisesti eteenpäin... Toisaalta haluaisin laittaa sen kaikkiin omiin suosikkiblogeihini, mutta niitä on niin paljon, että ... <3


Pienet diyt vielä tähän myöhäiseen sunnuntai-iltaan:

* Ensimmäinen diy *
Meillä on ulko-oven syvennyksessä tuulikello. Noh, näitä kyllä roikkuu sisälläkin ainakin pari kappaletta - tykkään vaan niin näistä härpäkkeistä. Näitä tulee silloin tällöin väännettyä (kirjaimellisesti saa vääntää rautalangasta :))
"Kattona" käytän sosemyllyn siiviläosaa. Valitsen muutaman toisiinsa sopivan keittiötarvikkeen - mitä kulahtaneempi, sen paremmin sopii tuohon.
Kukkakaupasta saa ostaa rautalankatikkuja, joita kai käytetään kukkien sidontaan. Ne on sopivan kovia, mutta niitä on kuitenkin helppo vääntää. Sitten vaan vääntämään pihdeillä rautalangat kiinni siiviläosaan ja toiseen päähän rautalankaa keittiöhärpäkkeet killumaan. Rautalankojen pituudella ja tavaroiden paikalla kikkailemalla saa tuulimyllyn tasapainon hyvin kohdilleen. Joukkoon voi ujuttaa myös helmiä tai kristallia kruunaamaan koko komeuden. Tässä tuulikellossa ei näköjään ollutkaan bling blingiä mukana lainkaan, mutta eteisessä roikkuu ylhäällä ikkunalla vähän fiinimpi versio :)

* Toinen diy *
Ostin Ikeasta niitä ihania tuoksukynttilöitä, jotka on lasissa. Oon ripotellut niitä ympäri huushollia ja nyt täällä leijailee tänä iltana ihana, lämmin vaniljan tuoksu <3
Halusin laittaa yhden myös keittiöön. En kiireessä saanut irrotettua tarraa lasin kyljestä pois tarpeeksi siististi, joten ajattelin, että jospa laitankin kynttilän piiloon johonkin kivaan kippoon. Sopivaa kippoa ei tullut vastaan, mutta sen sijaan löysinkin kaapista vanhan joutilaan kahvipurkin... Siinä oli mukana vielä ihana kahvin tuoksu..mmmm....
Kynttilä solahti kahvipurkkiin ja olikin ihan hauskan näköinen ruokapöydässä. Metallisen purkin uumenista hehkuu pieni valonkajo ja tuoksu leijailee sieltä mukavasti. Ja on paloturvallinen :)

Että sellaiset diyt täällä tänään...

Nyt taidan tehdä kynttilänsammutuskierroksen täällä huushollissa... sitten peitto korviin ja uutta viikkoa odottelemaan.

Hejssan kamut, puss och kram,

Ellis

Hamekyttä, osa 1

Patalappuliisa

Lappuliisa täällä taas... :D Tällä kertaa patalappuja.

Nappasin yhtenä iltana tussin käteeni ja puhelimessa lörpötellessä samalla rustailin kaikenmoisia tilkkuja, lähinnä patalappuihin - keittiöön piristykseksi. Farkuista of course!

Patalappujen uumenista löytyy vanhaa kutistettua villapaitaa ja tyttären vanhan paksun fleeceaamutakin palasia. Pehmeää...

Kädentaitajien messut alkavat taas häämöttää, vasta marraskuussa kylläkin, mutta ajatus jo laukkaa sielläkin suunnalla.

Täällä arkeen kuuluu yllättäen koulua, työvuoden suunnittelua, viinimarjojen keittämistä, ompelua, kaikenlaista käsityöjuttua ja muuta vähän uuttakin projektia... ehdittiinpä tänään vielä mökkisaunaankin. Järvivesi oli raikasta, noin 19 asteista, mutta hyvin siellä vielä tarkeni uida - saunasta ainakin :)
Polvi mokoma on vihoitellut viime viikolla parina päivänä ja nyt taas tänään oikein kunnolla :(
Jalka ei suoristu ja on jotenkin pökkelö. Höh!

Mun kuntoilukausi kun juuri meinasi alkaa... mutta periksi ei anneta, ei!
Hyvä ystäväni sanoi, että kun neljänkympin jälkeen aamulla herätessä tuntee jossain päin kroppaa jotain kremppaa, on se vain hyvä - silloin tietää olevansa vielä hengissä...

Tänään tuli omaan henkilökohtaiseen matkamittariin yksi vuosi taas lisää. Forty something... onneksi tuo on aika väljä ja pitkään kattava tulkinta. Tosin täytyy sanoa, että mulle itselle ikä on oikeasti vain numeroita. Haluan olla juuri tällä elämänkokemuksella varustettu, tässä ja tämänikäinen Ellis tällä hetkellä. Ugh!

No joo, peilistä katsoessa ryppyjäkään ei voi olla huomaamatta - mutta sehän vain kertoo, että on naurettu :)
Ja kun katsoo lapsiaan, näkee pian itseään päätä pidempiä nuorukaisia ja nuoria aikuisia. Mutta voi että, se on ihanaa nähdä, että tuollaisia niistä on tullut - ja mitähän vielä tuleekaan... <3 <3 <3

Päivä oli kuitenkin mun. Se oli pienesti kultareunainen ja siihen toi oman fiiliksensä kaikkein rakkaimmat. Ja mummun ihana Britakakku <3

Omenantuoksuista viikkoa ja kivaa arkea kaikille ihanille blogisiskoille ja muille täällä seikkaileville!

Ellis <3

Nukkumatti ei osaa meille

Hei, täällä mä oon vaikka pitäis kai olla jo nukkumassa. Arvatkaa väsyttääkö?
Ei. Ei yhtään.
Voin kertoa, että huomenna aamulla aikaisin, kun mun kello soi, mua nukuttaa. Mutta tällaista se on mulla aina sunnuntaina... Ei haittaa - teen jotain mukavaa, kuten bloggaan... ihan vaan hetken, pienen jutun verran.

Meillä oli hyvä viikonloppu. Kaikki oli taas koolla, mentiin ja tultiin...
On se jännä juttu, miten nopeasti sitä pyörähtää taas arkeen, kun työ alkaa.

Viime viikko meni oikeastaan kokonaan töissä, vaikka oppilaat tulivatkin vasta keskiviikkona. Torstaina tuntui jo siltä, että täällähän sitä on oltu jo taas vaikka kuinka kauan ja loma tuntui kaukaiselta muistolta.
Mutta hyvä niin, eipä ainakaan ole liiemmin sopeutumisvaikeuksia, kuin ehkä noihin aamuherätyksiin. No joo, ehkä ihan vähän myös arjen organisointiin, kun siihen on nyt vähemmän aikaa käytettävissa :)

Elma selvästi sympatiseeraa ja komppaa mua tässä töiden aloittamisen lomassa - onhan se niin totta, että työnteko voi helposti uuvuttaa... ja varsinkin, jos sitä katsoo vierestä... :DD

Otoksia viimeaikaisista ompeluksista... nämä alla olevat ovat jo uudessa kodissa, mutta ehdin kuvaamaan ne kuitenkin ennen sitä.

Joku saattaa muistaakin tuon pionin... mietin joskus taannoin, tekisinkö siitä tyynynpäällisen vai kassin. Kassiksi päätyi.

Kassin toiselle puolelle tein ihanan ystäväni ja puotikumppanini Viipin inspiroittamana tuollaisen ryppykoristeen jämäkankaasta.

Viipin ihanissa pellavamekoissa on jos jonkinmoisia yksityiskohtia, mm. juurikin tuon tyyppisiä rypytettyjä kaitaleita, jotka mekoissa ovat tosi näyttäviä ja antavat niille ylellisen ripauksen. 

Toiseen kassiin tuli iso pitsiliina, jolloin näyttääkin siltä, että kassi onkin farkkulaukun sijaan pitsilaukku.

Tähän laukkuun ompelin lisäksi pitkän olkahihnan bambukahvojen kaveriksi. Hihnan saa täysin piiloon, jos haluaa kantaa laukkua kahvoista.

Taustalla näkyy mun työmaa, oma luokka, jossa juuri aloitin 15. kouluvuoden. Uusi vuosi, uudet kujeet - niin se mulla aina menee, kun joka vuosi lapset vaihtuu uusiin.
Mutta hei, kai mun täytyy nyt yrittää lähteä yöpuulle... joku jo kuorsaa mun vieressä täällä sohvalla varsin äänekkäästi ja näkee unia.
Joku, jolla on vaaleanpunainen kaulapanta ja kippura häntä :)
Arvaatteko?

Aurinkoista maanantaita,

Ellis

Ps. Mieletön sateenkaari tuli tänään vastaan, kun vein vanhinta tyttöstä bussille. Ihmeteltiin sateenkaaren todella kirkkaita värejä ja suurta kokoa. Kokonainen kaari, kauttaaltaan melko kirkaskin. Oli vaan ihan pakko ikuistaa :)
Onkohan siellä kultaa?

Hetket nää

                                                     Kesään mahtuu aina niin paljon...

                                                     Välillä paistaa ja välillä sataa.
                                                     Syödään jäätelöä.
                                                     Ja mansikoita.
                                                     Raavitaan hyttysenpuremia.
                                                     Välillä jaksetaan siivota, välillä ei.
                                                     Suunnitellaan tapetteja, joita joskus vaihdettaisiin.






















                         Mennään ja tullaan - aina on jompikumpi täynnä, laukku tai pyykkikori.
                                                              Otetaan päikkäreitä.

                                               Kuunnellaan, kun laineet pärskii kiville.
                                               Juostaan sateessa, ettei kastuta.

                                                                  Istutaan torilla.
                                                           Palellaan laiturilla tuulessa.

                                             Kuunnellaan naapurin ruohonleikkuria.
                                                  Mennään varjoon paahteesta.
                                                  Laastaroidaan jalkoja.

                                                          Ollaan tekemättä mitään.
                                                          Saadaan tarmonpuuskia.
                                                          Ommellaan ja väkerretään.

                                                          

                                                     Ollaan vaan hiljaa ja tuhistaan.

Huomenna viimeinen lomapäivä... kesä on ollut hyvä, mieli on positiivinen.
Puoliakaan en ole tehnyt siitä, mitä olin ajatellut tekeväni täällä kotirintamalla, mutta miksi tehdä kesällä, kun voi tehdä niin paljon muutakin. Tai olla tekemättä :)

Arkea odotellen,

Ellis

Jeans, jeans, more jeans...

Heeeiii, tervetuloa elokuu! I´ve been waiting for you!

Ai miksikö?

* No, ensinnäkin olen elokuun tyttö, tosin vasta loppukuun, mutta kuitenkin.
* Toiseksi, ei enää hyttysiä. Ainakaan niin paljoa.
* Kolmanneksi, ihanat omenantuoksuiset ja (toivottavasti) lämpimät illat, pimenevät sellaiset.
* Neljänneksi, arki palaa uomiinsa ja elämään palautuu rytmi (joka toki tietää myös koulujen ja sitä  myöten töiden alkamista, mutta... sekin alkaa jo olla ihan kivaa. Kai. On se.).

Tässä näitä syitä nyt alkuun. Ja onhan tässä sitä paitsi lupa odottaa kaunista elokuuta, kun alkukesä oli niin sateinen. Sellaisen siis tilaisin, pliis <3

Ompelukset ovat jotenkin olleet vaiheessa. Oon syyttänyt kamalaa heinänuhaa, jonka lääkitys saa mut jotenkin väsyneemmäksi. Tänään keksin, että syy saattaa löytyä myös erittäin sekaisesta farkkukaapista. Kun avaat kaapin, sieltä hyökkää päälle noin kymmenen paria farkkuja heti kättelyssä. Toiset kymmenen paria saat kerätä lattialta, kun olet puistellut päältäsi ne hyökänneet. Lisää löytyy kaapin uumenista, kymmenittäin.

Laskin tänään, että noin 95 paria farkkuja on sulloutunut kaappiin. Lisäksi sieltä löytyy parikymmentä farkkuhametta, pari paitaa ja vanha farkkumekko. Materiaalia siis piisaa... :)
Osa on jo saksittu ja on ilman taskuja, lahkeita tai muuta... osa odottaa vielä vuoroaan.

Ostan kohdalle sattuneita edullisia yksilöitä kirppiksiltä ja nykyään aina silloin tällöin meillä saattaa roikkua kassillinen farkkuja oven kahvassa - joku ihana on käynyt tuomassa omia tarpeettomia farkkujaan mulle. Aika moni tuttava ja tuttavan tuttava on keksinyt kysyä, otanko farkkuja ja vieläkö tarvitaan. Otan. Tarvitaan. Ihanaa. Kiitos <3

Huomaa Elma... materiaalivastaava, joka vahtii, mihin hyllyyn mikäkin pari menee.. :)

Tänään iltapäivällä, jossain tavattomassa tarmonpuuskassa (joka ei ikävä kyllä kestänyt kovin kauaa), päätin, että NYT kaappi siivotaan:

* yhdelle hyllylle siniset kokonaiset, kasseihin käytettävät, viereen harmaat/ mustat samanmoiset
* toiselle hyllylle tyynyliinoihin tai muihin juttuihin käytettävät
* kolmannelle hyllylle patalappuihin, mattoihin ja sen sellaisiin tuunattavat farkut
* neljännelle hameet ym muut ei-housut
* alas silputut ja repaleiset, joissa vielä jotain käytettävää

Jo vain alkoi inspiskin löytyä, kun saatiin jokin logiikka ja järjestys paikalle. Mökkisaunaan lähtiessä kaappasin kassiin kahdet joustavat, tummat farkut, sakset sekä virkkuukoukun saunakamppeiden kaveriksi.

Ajatuksena oli kokeilla virkkaamalla tossua... ostin näet taannoin Tammelan torilta aivan ihanat mustat, trikookuteesta tai ontelokuteesta... siis siitä pitsimattokuteesta, virkatut tossut. Tuntuivat kivalta jalassa, konepestävät ja muutenkin mukavat. Olen jossakin käsityölehdessäkin joskus vastaavanlaisia tossuja katsellut, enkä tullut ottaneeksi ohjetta talteen... mutta... kokeilemaan vaan :)
Yhden töppösen virkkamiseen ei kovin kauaa mennyt, oikeasti suurin työ tässä projektissa oli farkkujen saksiminen suikaleiksi.
Laitoin ympärille vielä koristeksi & piristeeksi punapilkkuisen nauhan.

Yksi juttu tässä meni vähän pieleen... oli hitusen vaikeaa ensimmäisellä kerralla arvioida kokoa, enkä tullut ottaneeksi mustaa valmista tossuparia mukaan, joten tuntumalla mentiin - ja vähän liian isohan tästä tuli mun jalkaan...

Hmmm... mahtaiskohan etämies ilahtua tällaisista "kusiluikkareista"?? Maltan tuskin odottaa... :D
Paitsi, että toinen töppönen... sitä ei vielä ole. Saas nähdä, osaanko tehdä toisen samanmoisen :S

Elokuun alkua kaikille,

Ellis <3