Miehen maailma

Olen lomalla.
Nuoriso lomailee isänsä perheen luona, minä täällä etämiehen valtakunnassa. Kiireettömät päivät täynnä kirpputorikierroksia, ulkoilua ja lähes kotityövapaa vyöhyke... en valita.
Olen silmäillyt ympärilleni "sillä silmällä" tänään, mieleni teki kertoa vähän tästä ympäristöstä, jossa vietän suuren osan aikaani itsekin. Mies arvasi aikeeni ja hyväntahtoisesti murahtaen antoi luvan pikku tarinaan. Tämä tarina on tosi.



Miehen olohuoneessa on iso kaappi. Tai ennemminkin vitriini. Siellä majailee kokonainen vanhojen arabioiden legioona. Pari astiastoa ja niiden lisäksi lähemmäs 80 vanhaa maitokannua. Kaikki Arabiaa. Itse kerättyä, etsittyä, löydettyä.
Ihan ensituntumalta ei uskoisi, että ollaan tämän metsien miehen olohuoneessa. Tämän, joka kuraisissa kumisaappaissaan rämpii risukoissa koiransa kanssa, istuu tiiviisti (ja kovaäänisesti) kaikki jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut tv:n ääressä hievahtamatta (no joo, leuat liikkuu :)) ja haaveilee sapattivapaasta pohjoisen riistamailla.



Tätä vanhan vaalijaa ei oikeasti pakottamallakaan saanut vielä muutama vuosi sitten astumaan kirppiksen kynnyksen yli - kuten aiemmin taisin jo kertoakin. Jotakin tapahtui, jokin muuttui. Nyt yhteinen harrastus number one on vanhojen astioiden ja aarteiden etsiminen, huutokaupat ja kirppistely.
Pehmeän puolen tässä mörököllissä saattaa myös huomata, kun salavihkaa huomaa joskus hänen kääntelevän kannua isoissa käsissään, tutkiskellen sen leimoja ja kulunutta vanhaa kuviota. Hellyttävää, sanon minä <3



^ mun lemppari kaapin aarteista on pieni sinipilkkuinen kannu.






Huomisen ruoka on tässä aluillaan. Metsäkyyhkyä, joka pääsee yön ajaksi punaviinimarinadiin.
Nyt sauna alkaa olla löylynheittäjiä vailla.
Ihanaa, leppoisaa pääsiäisen jatkoa kaikille!

Ellis