Let´s go to movies

Elokuvat on ihana tapa nollata ja rentoutua. Olla tekemättä mitään, kivalla tavalla.
Milloinkahan viimeksi makasin sohvalla kunnon romanttista hömppäleffaa katsellen keskellä kiireistä arki-iltaa, ja vielä rivitanssi-iltana?! Täällä nyt kuitenkin olen, kaamean päänsäryn kera, edessä muutama kestosuosikki omasta valikoimasta. Useimmat niin moneen kertaan jo nähtyjä, että niiden katsominen onnistuu vaikka silmät kiinni, ei siis tarvitse paljon tekstityksiä tiirailla, voi rauhassa keskittyä olennaiseen (=fiilistelyyn).

Holiday, Rakkautta vain (Love actual), Pieni Suklaapuoti, Englantilainen potilas, Bridget Jonesit... trailerin Blue Valentine on viime vuoden lopun elokuva, uutukainen siis. Ei kait ole tullut vielä Suomeen? Mutta ehdottomasti kuuluu tähän mun suosikkikategoriaan. Toivottavasti siis pian myös täällä.

Ehkä just nyt kaipaan kuitenkin aurinkoa, lämpöä, kommelluksia, happy endiä ja... Italiaa!
Toscanan auringon alla ilmestyi niihin aikoihin, kun etsin taloa (joskus 2000- luvun alkuvuosina), niinpä samaistuminen elokuvan sankarittareen ei ollut ollenkaan vaikeaa, heh :)

Muistan erittäin hyvin ensimmäisen yön omassa kodissa. Heräsin aamulla aikaisin, kun aurinko paistoi verhottoman ikkunan takaa ja ison jalavan varjot leikkivät seinällä. Ensimmäisen - ja ainoan - kerran mun mieleen hiipi ajatus: mitähän mä olen taas mennyt tekemään... ostin sitten talon.
Joskus kyllä mietin, että tämä talo se taisikin haluta minut, kaikenlaisia hauskoja sattumuksia jo kaupantekoon liittyi! Talo ihan selvästi huomasi, että minulla ei ollut aikomustakaan purkaa sen keittiöstä ennennäkemättömiä kohokuvioisia vihreitä kivilaattoja tai kaataa vanhoja puita sen pihasta.
Kyllä me tosi hyvin yhteen sovitaan, talo ja minä. Molemmat vähän hassuja.

Mutta nyt..ensin pari buranaa, sohva selkään ja sitten kohti Toscanaa.


Tsau!

Ellis