Sininen. Yksi lemppareistani värimaailmassa lukemattomine sävyineen. Savunsininen. Siniharmaa. Tummansininen. Sininen uni. Sininen hetki. Siniset silmät. Denim. Taivas.
Kuvissa joitakin kotinurkista löytyneitä sävyjä, omia sinisiä ja tärkeitä asioita.
Pienen sini-ruskeasävyisen keramiikkataulun tarina ansaitsee tulla kerrotuksi. Taulu löytyi viime kesänä huutokaupasta kolmella eurolla. Se on luultavasti ruotsalaista alkuperää, pohjassa merkintä: L. Bergsten. Taulu odotti sivupöydällä vuoroaan. Olin pannut sen merkille jo heti kierrettyäni katsomassa, minkälaista tavaraa oli tarjolla. Muistan ajatelleeni, että ilman tuota en lähde tänään kotiin.
Ilta kului ja huutokauppa eteni, mutta taulun vuoroa ei kuitenkaan tullut, joten menin ja kysyin, voisiko sen ottaa huudettavaksi. Meklari nosti taulun ja kysyi olisiko jollakin kolmea euroa taulusta tarjota. Minulla oli.
Taulun tyttö on selvästi onnellinen helmistään (uusista?), kasvoilla rauhallinen, tyyni ilme, hiukset valtoimenaan. Tunsinko jotain yhteenkuuluvuutta taulun tytön kanssa?
Tein viime kesänä paljon koruja ja olin löytänyt ilon käsitöistä muutenkin pitkästä aikaa. Ehkä taulu vain tuli vastaan juuri sopivalla hetkellä ja oli hyvä muistutus siitä, että ei suureen iloon aina tarvita kalliita ja isoja asioita.
Niin tai näin, taulu asuu nyt makuuhuoneen vaaleamman sinisellä seinällä, korulipaston päällä. Se on epäilemättä rakkain huutokauppalöytöni.
Sunnuntain sinisistä tunnelmista,
Ellis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti