Tämän aiheen inspiroi tänään piipahdus ihan uskomattoman ihanassa kodissa, jossa valkoista ja vaaleaa oli paljon, mutta mukana kulki myös muita naturelleja ja maanläheisiä värejä. Visiitti oli taas kerran jotenkin niin visuaalinen kokemus (kuten myös kulinaristinen, kiitos Viipi :)) , että kotimatkalla huomasin hymyileväni itsekseni tämän tästä. Kamera tietty oli kotona, joten hehkutan nyt vain näin verbaalisesti. Vanhat, aikaa nähneet tavarat olivat päässeet tuossa kodissa uusien rinnalle tasavertaisesesti, kokonaisuus oli yksinkertaisesti kaunis. Ja koska (oikeasti vahingossa) unohdin kotiin kangaspussin, jota alunperin ajattelin poikkeuttaa kotimatkalla, saan taas hyvän syyn piipahtaa uudelleen :)
Toinen hyvä ystäväni, joka oli visiitillä mukana, sujautti autossa kassiini pienen paketin. Kotiin tultuani löysin paketista aivan ihanan käsipeilin, jonka kahvan väristä sain hyvän syyn liittää siitä kuvan tähän valkoisen värin postaukseen (syy olisi kyllä löytynyt muutenkin jonkinlaisen aasinsillan kautta). Pienet yllätykset ovat ihania arjen keskellä (kiitos Raila!)
Olen pannut merkille, että valkoista on yhä enenevässä määrin myös vaatekaapissani, huolimatta siitä, että joskus 90-luvun alussa se ei tullut kuuloonkaan värianalyysin mukaan. Löysin muuten juuri äskettäin nuo hauskat, pienet väriliuskat ja mieleen muistui, kuinka niitä vaivihkaa kurkittiin käsilaukun uumenista vaatekaupassa tankojen välissä, heh! Vaikka kai niissä jotain perääkin saattoi olla. Mutta valkoinen on jokatapauksessa hyvä, puhdas väri. Valon väri. Talven väri. Onhan tuota lunta tullutkin...
Talvi-illan valkoisin terveisin,
Ellis
Kävipä luonani eilen kaksi verratonta naista, joiden kanssa on rämmitty, tanssittu ja välillä tasamaatakin talsittu - ja kaikki se on kestänyt ja meitä monessa kantanut: YSTÄVYYS! Nöyrä ja sydänlämmin kiitos siitä.
VastaaPoistaYsärivärianlyysiä uhmaan minäkin ja valkoinen, juuri se puhdas ja kaunein ja em. analyysin mukaan minulle sopimattomin on alkanut mielestäni sopia oikein hyvin. Kesät, talvet, aina. Ja kun oikein revittelen, sekoittelen eri valkoisen sävyjä yhteen ja sekin passaa silmääni oikein hyvin nykyään.
Toistaiseksi toinen värianalyysin ehdoton ei-väri eli musta vieroksuu minua ihan yhtä paljon kuin minä sitä, mutta mistä sitä koskaan tietää...
Joo, musta on vaan niin musta. Mulla on välillä mustien vaatteiden päivä, mutta vain yksi päivä kerrallaan, ei enempää. Se vaan on niin musta...
VastaaPoista