Etämies on erämies

Tänä iltana pääsen valmiiseen ruokapöytään, lautaselta löytyy metsän antimia. Mies vihjasi jo eilen tulevasta ruokalistasta, mutta kun astuin sisään, tuoksu paljasti loput...

Metsämies valmistaa riistansa itse, kuten asiaan kuuluu. Tarkkanäköinen löytää aiheeseen sopivalta lautaselta heti puolukkaa hillon muodossa (toissa vuonna poimittua), mutta myös linnun voi lautaselta bongata.

Tänään syödään teertä. Teeri valmistuu pannulla oltuaan ensin edellisillasta pippurisessa punaviinimarinadissa. Sen seuraksi pääsee tällä kertaa riisi ja keitetyt porkkanat. Puolukkahillo tai -hyytelö kuuluu ehdottomasti tähän ruokaan, samoin punaviini, joka nostaa maut oikein kielelle. Punajuurikin passaa hyvin tämän herkun kanssa samalle lautaselle.

Täytyy tunnustaa, että jostain syystä olin tosi ennakkoluuloinen aikanaan ensimmäisiä linturuokia kohtaan. Turhaan. Veivät kielen mennessään ja kerrankin olin hiljaa. Mies, joka on pikkupojasta asti kolunnut metsiä ja hakenut siinä samalla sieltä pakastimen täytettä, on hellyttävä näky hellan vieressä. Villasukat jalassa hän hämmentää pataansa ja tietää täsmälleen mitä tekee, minun neuvojani ei kysellä - ja hyvä niin :)
Ja hei, kun viikot työpäivän jälkeen tulee kaupan kautta kotiin toisen työpäivän äärelle (ruuanlaitto, pyykinpesu jne..), on IHANAA päästä silloin tällöin itse valmiiseen pöytään.
Taitaa vanha sanonta olla totta toisinkin päin: tie naisen sydämeen vie vatsan kautta - ainakin toisinaan ;)

Mutta nyt tuolla jo lautaset kolisee siihen malliin, että...
...bon appetit!

Ellis