Meillä on eteisessä kummallinen kaappi. Tämä retroruskea kaunistus (=kauhistus) on lämpökoneiston kaappi - minä kun en naisihmisenä tiedä parempaa nimeä sille, olkoon siis sellainen.
Jokatapauksessa, se kätkee sisäänsä koneiston ja putkiston, joka sitten hoitelee sen, että lattiassa olevista aukoista puhaltaa huoneisiin lämmintä ilmaa. Että sellainen. Ruskeine ovine päivineen.
Kun aikanaan muutimme taloon, suunnittelin vaikka minkälaista valekaappia tai ovea ruskean metallioven päälle. Tai jos maalaisi oven! Turha toivo, kaikki suunnitelmat kaatuivat mikä mihinkin hankaluuteen oven suhteen. Oli siis pakko hyväksyä, että eteisessämme oli r-u-m-a kaappi.
Ajan myötä oma silmä tottui kaappiin, eikä sen olemassaolo enää häirinnyt niin paljoa. Oli hyväksyttävä, että se on osa tätä muutenkin vähän hassua taloa. En silti lakannut miettimästä kaapin ulkonäköprobleemaa.
Haahuilin kerran kirjakaupassa ja näin jotain, mikä sinetöi kaapin kohtalon. Jääkaappimagneetit!!!
Siltä seisomalta magneettipaketin kanssa kassalle ja kiireen kaupalla kotiin. Idea toimi hyvin, tummanruskea ja valkoinen ovat hyvä kontrasti toisilleen. Pienet sanamagneetit tuovat eloa kaappiin - ja koko eteiseen.
Nyt meillä on kaapin ovessa oiva "vieraskirja", johon ilmestyy milloin mitäkin kiitoksia tai mietteitä kävijöiden jäljiltä. Omakin sakki innostuu välillä kirjoittelemaan oveen pieniä mietteitä tai sanaleikkejä.
Tosin nykyisin pitää olla tarkkana, tähän vieraskirjaan ilmaantuu välillä nuorison toimesta kaikenlaisia sensuurin vaativia tuhmuuksia :)
Kerran olin hävetä silmät päästäni, kun joku vähän vieraampi kylässä piipahtaja jäi tutkimaan tekstejä ja huomasin aivan liian myöhään, että siellä luki jotain ihan painokelvotonta..
Hyvää helmikuun ekaa iltaa!
Ellis
PS. Tänään avattu hiihtokausi virallisesti = hiihdetty kymmenen kilometriä, töitten jälkeen. Eikä sitten tullut vahingossa muuta takkia mukaan kuin untuvatoppis (ajatus hiihtämisestä tuli jossain välissä kesken työpäivän, joten hiihtovaatteita ei varsinaisesti ollut mukana). Arvatkaas montako kiloa ihminen pystyy hikoilemaan sellaisella hiihtolenkillä? Periksi ei voi tietenkään antaa, kun on päättänyt hiihtää.. Voihan sitä joulukiloja karistaa tietenkin sillä tavallakin :) Ja kiloja tippui varmana jo niin paljon, että nyt voin mennä jääkaapille hyvällä omallatunnolla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti